Humaania päihdepolitiikkaa ry ehdottaa: Alkoholipitoisuus ilmoitettava pakkauksissa myös grammoina

Ehdotimme Sosiaali- ja terveysministeriölle alkoholilain kokonaisuudistukseen liittyen, että alkoholituotteiden pakkauksissa tulisi jatkossa ilmoittaa juoman alkoholiprosentin lisäksi sen alkoholimäärä grammoina.

Uudistuksen myötä kuluttajan olisi helpompi tiedostaa riskirajat. Koska alkoholin riskikäytön tasot määritellään tyypillisesti annoksina ja grammoina, nykyisten merkintöjen avulla on suhteellisen monimutkaista laskea illan aikana nautittujen alkoholiannosten todellista määrää, jos ei ole nautittu tasan yhden annoksen suuruisia eriä.

Mitä on alkoholiannos?

Suomessa standardiannokseksi on määritelty 12 grammaa absoluuttista alkoholia. Itävallassa annos on 8 grammaa ja Japanissa vajaa 20 grammaa. Pulloissa ja tölkeissä alkoholin määrää ei kuitenkaan ilmoiteta grammoina vaan tilavuusprosentteina. Yksi 12 gramman annos tarkoittaa esimerkiksi 0,33 litraa keskiolutta tai siideriä, 12 senttilitraa mietoa viiniä, 8 senttilitraa väkevää viiniä tai 4 senttilitraa 40-prosenttista viinaa.

Käytännössä asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.

"Tommi, montakos annosta joit eilen?
- No odotappas... En mä juonut kuin seitsemän kaljaa."

Montako annosta Tommi joi, kun Tommi joi viisi puolen litran A-olutta (5,8%), kaksi puolen litran keskiolutta (4,7%) ja viimeisenä 4 cl:n rommi-shotin (54%), josta ei enää muista mitään?

Arvioi ensin näppituntumalla ja laske sitten annosten määrä ja katso, kuinka lähelle arvauksesi osui.


Riskitasokulutuksen hahmottamista helpottava merkintätapa

Käytännössä alkoholia myydään niin monen kokoisina ja vahvuisina erinä, että käyttäjä joutuu ottamaan laskimen esiin muuntaakseen ne standardiannoksiksi. Tämä ei luonnollisesti kiinnosta kuin harvoja.

Jos tilavuusprosenttien lisäksi ilmoitettaisiin, montako grammaa alkoholia on tietyssä määrässä juomaa, annosten laskemisesta selviäisi yksinkertaisemmalla matematiikalla. Riskikäytön tasojen ilmoittaminen grammoissa on myös täsmällisempää: Kansalliset riskikäytön tasot määritellään Käypä hoito -suosituksessa. Suositukset perustuvat tutkimuksiin, joissa terveysvaikutuksia on mitattu käytettyyn absoluuttiseen alkoholimäärään nähden. Riskikäytön tasot joudutaan tämän vuoksi pyöristämään lähimpään standardiannosmäärään.

Uudistuksella saattaisi olla alkoholihaittoihin positiivinen vaikutus: Valistuksella on tutkimusten mukaan heikko vaikutus käyttäytymiseen, mutta selvempi vaikutus tietoihin ja asenteisiin. Vaikka käyttäisikin alkoholia riskialttiisti, on parempi tehdä se riskeistä tietoisena kuin ajatella käytön olevan norminmukaista ja siksi haitatonta. Riskitasojen hahmottamista helpottamalla voitaisiin auttaa käyttäjiä ja heidän läheisiään tunnistamaan liiallista alkoholin kulutusta.

Humaania päihdepolitiikkaa ry ei ole ainoa merkintäuudistuksia pohtinut taho. Päihde- ja riippuvuuskysymysten parissa uransa tehnyt tiedottaja ja toimittaja Teuvo Peltoniemi on ehdottanut vastaavan kaltaista käytäntöä A-klinikkasäätiön sivuilla julkaistussa blogitekstissään vuonna 2010.

Jo nykyisin korkean kofeiinipitoisuuden juomissa velvoitetaan ehdotetun kaltaisen merkitsemistavan käyttöön  (Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä 21 §). Vaikka merkintöjen vaatimuksia päivitettäisiin, on syytä säilyttää myös vanha tilavuusprosenttimerkintä, koska ihmiset ovat tottuneet hahmottamaan juoman väkevyyttä myös sen kautta.

Merkinnät voitaisiin toteuttaa esimerkiksi näin:

Olut, 0,33 l
Sisältää alkoholia 12,2g (3,7g/100ml)
Alkoholipitoisuus 4,7% vol.

Koskenkorvan viina 0,5 l
Sisältää alkoholia 126,3g (25,3g/100ml)
Alkoholipitoisuus 38% vol.

Humaania päihdepolitiikka ry toivoo, että tämä ehdotus huomioidaan käynnissä olevassa alkoholilain kokonaisuudistuksessa. Kannustamme myös alkoholijuomateollisuuden toimijoita edistämään tietoisempaa alkoholinkäyttöä kokeilemalla rohkeasti ehdottamaamme, uudenlaista pakkausmerkintää oma-aloitteisesti.

Infographic

Julkaistu 21.3.2016.

Posted in Artikkelit and tagged , , , , , , , .