2/2018 Filippiinien huumesota -tilaisuus

Helsingin Malminkartanossa järjestettiin 13. helmikuuta dokumentti- ja keskustelutapahtuma, jossa puitiin Filippiineillä käytävää veristä huumesotaa. Maan presidentti Rodrigo Duterte on päättänyt hyökätä kuolettavalla voimalla huumeiden kauppaa ja käyttöä vastaan, eikä poliisi epäröi käyttää asetta jahdatessaan huumerikoksista epäiltyjä. Sivullisilta uhreilta ei olla vältytty.

Humaania päihdepolitiikkaa ry:n ja Kuntoutussäätiön Kino Kunnon yhteistyössä järjestämässä tapahtumassa nähtiin maan tapahtumia seuraava Yle Ulkolinjan dokumentti Filippiinien kuoleman kadut. Elokuvan jälkeen sen herättämistä ajatuksista keskusteltiin yhdessä dokumentin käsikirjoittaneen ja ohjanneen toimittajan Pertti Pesosen ja Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Olli Ruohomäen kanssa.

Dokumentissa kuultiin monipuolisesti niin huumerikoksista kiinniotettuja, tapetuiksi tulleiden omaisia kuin maan huumepolitiikan kannattajiakin. Keskusteluissakin kävi ilmi, että ihmisoikeuksia polkevalla huumepolitiikalla on maassa vankkakin kannatus: Duterte on luvannut suitsia maan korruptiota ja poistaa rikollisuuden, ja maan aiempaan johtoon pettyneet kansalaiset äänestivät tämän valtaan. Populistisia vaalilupauksia viedään läpi näyttävästi, ja Duterte maalaa itsestään kuvaa kovana ja tehokkaana politiikan toimeenpanijana.

Dutertea pidetään suurena sankarina muun muassa Davaon kaupungissa, jossa tämä toimi pormestarina ennen presidenttiyttään, hyvin vastaavalla asenteella. Kovan linjan politiikalla kaupungin kaduilla on muun muassa kielletty tupakointi ja sylkeminen. Epäselväksi kuitenkin jäi, onko rikollisuuden vastainen taistelu kukistanut alamaailman toiminnan, vai ainoastaan siirtänyt sen piiloon katseilta.

Selvää kuitenkin on, että huumesota vaikuttaa pääsääntöisesti vain Filippiinien köyhimpään väestöön. Metamfetamiinista valmistettu “shabu” on maassa halpaa ja sitä käytetään pitkien ja raskaiden työpäivien jaksamiseksi sen piristävän ja nälkää poistavan vaikutuksen vuoksi. Kun poliisi ja naamioituneen kuolemanpartiot ampuvat huumeita myyviksi tai käyttäviksi epäilemiään Manilan köyhissä lähiöissä, ei rikkailla alueilla suljettujen ovien takana käytäviin kokaiinijuhliin tunkeuduta asevoimin. Tilannetta mutkistaa se, että samaan aikaan korruptio on yleistä ja poliisi laajasti sekaantunut huumekauppaan.

Tapetuksi tulemisen vaihtoehdoksi on virallisesti annettu antautuminen ja kuntoutukseen hakeutuminen. Moni ei silti uskalla osallistua vieroitukseen, koska poliisin listalle päätyminen voi johtaa vieroituksesta huolimatta kuolemaan.

Keskustelussa kävi selkeästi ilmi, että Filippiinien huumesota on yksi esimerkki huumepolitiikan eriytymisestä eri puolilla maailmaa. Asemiesten kulkiessa Filippiinien kujilla on osa Euroopan maista lopettanut tai lieventänyt huumeiden käytön rangaistavuutta. Yhdysvalloissa eräissä osavaltioissa kannabiksen saatavuutta kontrolloidaan laillistamalla sen kauppa, ja Etelä-Amerikassa huumeiden vastainen sota herättää laajaa tyytymättömyyttä valtiojohdon tasolla asti. Syystä tai toisesta Filippiineillä ei ole kuunneltu muun muassa Kolumbian karvaita kokemuksia siitä, kuinka voimatoimiin perustuva huumausainepolitiikka on tuomittu epäonnistumaan huumeongelmien ratkaisussa.

Posted in Tapahtumat and tagged , , , , , , , , .