Julkaistu 25.3.2019.
Brittiläissyntyisen toimittaja Ioan Grillon teos Huumesota (2016, suomennos 2017 Gummerus) vie kiinnostavalle matkalle Etelä- ja Väli-Amerikassa valtaa pitävien rikollisjärjestöjen pariin.
Vuosia Meksikossa asunut Grillo piirtää yleiskuvaa varjovaltioiksi muodostuneista rikollisjärjestöistä neljän Latinalaisen Amerikan maan ja neljän huumekauppaa käyvän ryhmän kautta. Hän etsii yhtäläisyyksiä ja eroja sissiliikkeeltä rakenteensa ja ajatusmaailmansa lainanneesta brasilialaisjengi Punaisista kommandoista, Jamaikan poliittiseen järjestelmään kytkeytyneestä Shower Possesta, Hondurasia terrorisoineesta Mara Salvatrucha -jengistä sekä Meksikon Temppeliherrat-huumekartellista.
Omien olosuhteidensa ja yhteiskuntiensa vuoksi erilaiset mutta bisneksiensä kautta ympäri maailmaa vaikuttavat järjestöt harjoittavat silmitöntä väkivaltaa. Samanaikaisesti ne voivat kuitenkin näyttäytyä yhteisönsä järjestyksen ylläpitäjinä ja hyväntekijöinä – käärien samalla huimia rahasummia erityisesti johtajiensa tileille.
Grillo on haastatellut kaikkia konfliktin osapuolia, järjestöjen uhreista niiden johtajiin ja rikollisia vastustaviin viranomaisiin. Samalla Grillo selvittää, miten näiden ryhmien syntyminen ja vallan kasvu ovat mahdollistuneet, ja miksi juuri Latinalaisen Amerikan huumesota on niin julmaa ja veristä.
Rikollisryhmät kuvataan teoksessa valtion haastaviksi toimijoiksi, jotka tekevät rahaa mitä moninaisimmin keinoin. Joskus ne lahjovat päättäjiä, toisinaan kiristävät näitä. Joskus ne istuvat samaan pöytään neuvottelemaan sopimuksista, mutta ovat valmiita myös käynnistämään sisällissotaan verrattavissa olevan verilöylyn. Kirja kuitenkin osoittaa, että erilaisten ulkokuorien alta löytyy samankaltaisia organisaatioita, jotka imevät voimansa heikosta valtiosta ja loputtomista, erityisesti huumeiden tarjoamista voittomahdollisuuksista.
Kirja tarjoaa ratkaisujen työkalupakin
Grillo ei tyydy vain kuvailemaan nykytilaa, vaan etsii kokemuksensa turvin ratkaisuja. Rikollisjärjestöjen vallan murtamiseksi on tehtävä uudistuksia kolmella rintamalla: oikeusjärjestemä on pistettävä kuntoon poliisista tuomioistuimiin, yhteiskunnan on tarjottava köyhimmillekin jäsenille muita tulevaisuuden polkuja kuin jengit, ja huumepolitiikkaa on uudistettava perusteellisesti muuallakin kuin Amerikkojen ongelmallisilla alueilla.
Oikeusjärjestelmän rakentaminen on Grillon mukaan jäänyt Latinalaisessa Amerikassa demokraattisten vaalien luomisen ja markkinoiden vapauttamisen varjoon. Poliisivoimissa on paljon korruptiota, ja poliisin kyky tutkia rikoksia on heikko. Kaduille määrätyt sotilaat syyllistyvät siviilien murhiin, ja oikeusistuimet ovat läpinäkymättömiä. Oikeusjärjestelmän kehittäminen auttaisi saamaan suurimmat pahatekijät telkien taakse, mutta se myös lisää kansalaisten luottamusta yhteiskuntaan ja murtaa vallitsevaa rankaisemattomuuden kulttuuria.
Köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista työtä on lisättävä. Rikollisjärjestöt saavat Grillon mukaan jäsenensä köyhistä slummeista, joiden näköalattomuudessa jengit ovat usein ainoa mielekäs vaihtoehto nuoren elämälle. Kun yhteiskunta ei samanaikaisesti osoita kiinnostusta näiden ihmisten elämänlaadun kohentamiseen, ei heitäkään kiinnosta toimia yhteiskunnan hyväksi. Rikollisjärjestöjen peittoamiseksi ghettoihin onkin panostettava muutenkin kuin poliisipartioiden muodossa.
Huumesota on lopetettava
Grillo katselee huumepolitiikan uudistamista rikollisjärjestöjen vallan näkökulmasta: mitä enemmän järjestöt saavat rahaa, sitä voimakkaammiksi ja vaarallisemmiksi ne kasvavat. Huumekauppa on eräs rikollisten merkittävimmistä tulonlähteistä. Grillo katsoo, ettei valittu taistelu huumeita vastaan niiden kitkemiseksi ole tuottanut toivottua tulosta, vaan jopa pahentanut ongelmia ja kärjistänyt väkivaltaa.
Hän ehdottaa ratkaisuksi ainakin joidenkin huumeiden laillistamista, jotta ne saataisiin pois rikollisten käsistä. Hän nimeää ensimmäiseksi merkittäväksi laillistettavaksi aineeksi kannabiksen, jonka siirtäminen laillisille markkinoille on jo joissakin osissa maailmaa tapahtunut. Toisena hän nostaa esille kokaiinin, sillä se on korkean myyntihintansa vuoksi merkittävä tulonlähde rikollisille, minkä takia sen poistuminen tekisi rikollisjärjestöjen talouteen merkittävän loven.
Laillistamisen riskeistä huolestuneille Grillo toteaa, että laillisuus mahdollistaa jopa laittomuutta tehokkaammin huumeiden haittojen torjumisen. Hän korostaa huumehoitoihin panostamisen tärkeyttä ja riippuvaisten auttamisesta irti addiktiostaan. Jokainen hoidettu entinen käyttäjä on isku huumekauppiaille.
Suurimmat huumevoitot kerätään varakkaista länsimaista, ja näistä maista virtaavat huumerahat on siksi tärkeä ohjata pois rikollisjärjestöjen taskuista. Huumepolitiikan valinnat Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa kytkeytyvät kiinteästi huumesotaan Latinalaisessa Amerikassa. Kansainvälisen huumepolitiikan muuttaminen vaikuttaa koko maailmaan, mutta erityisesti se auttaisi rikollisjärjestöjen kanssa kamppailevaa Etelä- ja Väli-Amerikkaa. Ei olekaan ihme, että juuri näiden maiden johtajat ovat ponnekkaimmin vaatineet järjestelmän perinpohjaista uudistamista: juuri he näkevät sen julmimmat tulokset.
Kuva: Gummerus, Policía Nacional de los colombianos, Wikimedia Commons