Tutkijat: Suomen huumekuolemia vähätellään, vaikka niitä voisi ehkäistä

Julkaistu 31.8.2019

Huumekuolemien kasvu Suomessa on jäänyt julkisuudessa verrattain vähäiselle huomiolle, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen. Hakkarainen oli puhumassa Humaania päihdepolitiikkaa ry:n järjestämässä Huumepolitiikka.Nyt-seminaarissa.

Hän pitää huumemyrkytyskuolemien kasvua hätkähdyttävimpänä yksittäisenä kehityslinjana suomalaisessa huumetilanteessa. Kuolemassa on kyse kaikkein vakavimmasta ja peruuttamattomimmasta huumehaitasta.

Pidemmällä aikavälillä huumekuolemien määrä on melkein viisinkertaistunut Suomessa, ja tilastojen perusteella myrkytystapaturmat, eli käytännössä tahattomat huumemyrkytykset, ovat 15–39-vuotiaiden miesten toiseksi yleisin kuolinsyy. Yleisempi kuolinsyy ikäryhmässä ovat vain itsemurhat.

Hakkaraisen mukaan huumekuolemiin on kohdistunut myös eräänlaista vähättelyä.

– Välillä on ollut sellainen ajatus, että no joo, ei tuolla näy mitään ihmeellistä, 150 ihmistä kuolee vuosittain, Hakkarainen karrikoi.

Kuvaaja on indeksi, joka kertoo, miten paljon eri huumetilanteen mittarit ovat muuttuneet vuosien saatossa suhteessa lähtövuoteen. Luvut eivät edusta absoluuttisia tapausmääriä. Vuonna 2017 huumemyrkytyskuolemia oli 167 kpl.

Huumekuolemia luullaan “pakolliseksi pahaksi”

THL:n johtava asiantuntija ja Yhteiskuntapolitiikka-lehden päätoimittaja Tuukka Tammi on Hakkaraisen kanssa samoilla linjoilla.

– Ikävästi olen ollut huomaavinani, että huumekuolemia pidetään jotenkin pakollisena pahana. Että se on normaalia, että osa nyt kuolee ja luonnollinen taso on tämä. Mutta eihän noin pitäisi ajatella, varsinkin kun viime vuosina on kehitetty ihan tehokkaasti toimivia keinoja vaikuttaa niihin, hän toteaa.

– Huumekuolemat ovat ainakin johonkin rajaan asti ennaltaehkäistävissä.

Tammi kannustaakin kokeilemaan uusia tapoja vähentää huumekuolemia huumeita käyttäville jaettavasta naloksonista lähtien.

Maiden välinen vertailu on haastavaa, mutta ei syy luovuttaa

Huumekuolemien määrästä keskustellessa nostetaan monesti esille lukujen vertailu Euroopan maiden välillä. Hakkaraisen mukaan Suomi on selvästi eurooppalaisen keskiarvon yläpuolella, vaikka vertailu onkin hankalaa, sillä kuolemia raportoidaan eri maissa eri tavoin. Hakkaraisen mukaan vertailun vaikeuden korostaminen kääntää huomion itse huumekuolemista ja niiden ehkäisystä muualle.

– On totta, että vertailu on vaikeaa. Totta toinen puoli, mutta samalla viedään pohjaa siltä, että [huumekuolemat] todella otettaisiin vakavasti, hän toteaa.

Humaania päihdepolitiikkaa ry on aiemmin ehdottanut valvottujen käyttötilojen, opioidiyliannostuksen vasta-aine naloksonin ja ainetarkituspalveluiden lisäksi hoidon ja avun hakemisen kynnyksen madaltamista luopumalla huumausaineiden käytön rangaistavuudesta.

Yhdistys on lisäksi mukana opinnäytetyöprojektissa, ja näillä näkymin joulukuussa valmistuu AMK sosionomien opinnäytetyö, joka kulkee työnimellä "Huumeita käyttävien henkilöiden kokemat esteet avun hälyttämisessä yliannostustilanteessa". Odotamme mielenkiinnolla minkälaisia näkökulmia opinnäytetyö tulee avamaan yliannostuskeskusteluun.

Kuuntele Hakkaraisen ja Tammen luennot Humaania päihdepolitiikkaa ry:n Youtube-kanavalta.

Kuvatekstiä muutettu 8. syyskuuta: Kuvatekstissä kerrottiin aiemmin, että Tilastokeskuksen kuolemansyytilastojen perusteella huumemyrkytyskuolemia tapahtui vuonna 2017 200 kappaletta. Kyseisessä tilastossa on kuitenkin kyse muistakin huumekuolemista kuin huumemyrkytyksistä. Tilalle vaihdettiin THL:n toteamien huumemyrkytysten määrä.

Posted in Artikkelit.