Norja päätti lopettaa huumeiden käyttäjien rankaisun – “Kyse siitä, että johtavassa asemassa olevat poliitikot ottavat kantaa”

Julkaistu 4.7.2020

Norjassa ollaan päätetty muuttaa huumepolitiikan painopistettä rikosoikeudesta terveyteen. Muutos lähti liikkeelle aihepiiriä käsittelevistä näkyvistä puhujista, kertoo norjalainen kansanedustaja Carl-Erik Grimstad.

Käytännössä huumeiden käyttöön liittyvien kysymysten siirtäminen oikeuslaitokselta terveyspalveluille tarkoittaa, ettei huumeiden käyttöä enää pidettäisi rikoksena. Tarkoituksena on ehkäistä, vähentää ja rajoittaa näiden aineiden haittoja.

Grimstad kuvailee tietä nykytilanteeseen pitkäksi ja mutkikkaaksi. Maassa oli Suomen lailla seurattu vuosien ajan Yhdysvaltojen viitoittamaa tiukan nollatoleranssin polkua. Tulokset eivät olleet mairittelevia: muiden Pohjoismaiden tapaan Norja on jo vuosien ajan ollut Euroopan huumekuolemien kärkikymmenikössä.

– Huumeiden vastainen sota ei tietenkään ole toiminut. Päinvastoin, hän kommentoi.

– Ihmisillä on tapana käyttää huumeita riippumatta poliitikkojen kielloista.

Huumeongelmat on tehtävä näkyviksi

Grimstadin mukaan huumepolitiikan uudistaminen alkoi 15 vuotta sitten, kun maan silloinen oikeusministeri ohjeisti poliisia jättämään huomioitta pienten kannabis- ja hasismäärien hallussapidot. Hänen mukaansa poliisi oli ohjeistuksesta pääosin mielissään. Huumeita käyttävien jahtaamisesta luopuminen vapautti heidän resurssejaan muihin tehtäviin.

Vuonna 2011 Norjan entinen ulkoministeri ja Naton nykyisen pääsihteeri Jens Stoltenbergin isä Thorvald Stoltenberg johti Stoltenbergin huumekomissiota, jonka tarkoitus oli selvittää keinoja huumeriippuvuudesta kärsivien aseman parantamiseksi. Komission vuonna 2012 julkaistu raportti sai jopa maan konservatiivipuolueen muuttamaan huumepoliittista linjaansa vuoden 2017 puoluekokouksessaan. Grimstadin mukaan tämä kehitys on maan huumepolitiikan uudistuksen taustalla.

Grimstad kertoo, että Stoltenbergillä oli huumepolitiikan toimivuuden selvittämiseen henkilökohtaisia syitä, sillä hänen nuorin tyttärensä kamppaili huumausaineriippuvuuden kanssa. Joitakin vuosia sitten 51-vuotiaana kuollut Nini Stoltenberg oli aihepiirin suhteen näkyvä henkilö.

– Kyse on myös siitä, että johtavassa asemassa olevat poliitikot ottavat kantaa. Naton pääsihteerin siskon kuolemalle oli voimakas vaikutus, Grimstad kertoo.

Muutos vaatii avointa keskustelua ongelmista

Grimstad uskoo, että yliannostuskuolemien katastrofaalinen määrä on muutoksen laukaisija. Kansalaismielipiteen osalta hän näkee keskeiseksi vaikuttamiskanavaksi ongelmia koskevan avoimen keskustelun.

Hän kertoo, että huumeongelmat näkyvät Oslon kaduilla, eikä ihmisten pidättäminen muuta mitään.

– Ymmärrys tästä leviää: lähestymistapaa on muutettava.

Ihmisten mielissä kysymys on myös yleisestä turvallisuudesta.

– Kun ihmiset kävelevät lastensa kanssa niillä Oslon kaduilla, joilla ongelma näkyy räikeimmin, sellaiseen luonnollisesti reagoidaan, Grimstad sanoo.

“Ahdistus on korvautunut suuttumuksella”

Grimstadillakin on päihdeongelmiin henkilökohtaista kosketuspintaa.

– Huumeet pelottivat minua. Menetin huumeille hyviä ystäviä, joilla oli kaikki edellytykset onnistuneeseen, merkitykselliseen elämään, hän kertoo.

– Pelkoni on kuitenkin vähentynyt. Ahdistus on korvautunut suuttumuksella. Olen vihainen siitä, miten kohtelemme niitä huono-onnisia, jotka syystä tai toisesta kehittävät riippuvuuden eivätkä, toisin kuin monet muut, onnistu lopettamaan.

Hän ajatteleekin, että poliittisilla muutoksilla voidaan parantaa ihmisten elämää. Yksi tapa tähän on katsoa addiktiota sairautena, johon on rangaistusten sijaan vastattava hoidolla. Hänestä huumetyön perustana tuleekin olla elämien pelastaminen ja inhimillisen arvokkuuden vaaliminen. Asiaa on käsiteltävä kokonaisvaltaisesti ennaltaehkäisystä jälkihoitoon.

– Tavoitteena on vaalia ihmiselämiä, tarjota mahdollisimman monenlaisia hoitomalleja, auttaa niin monia kuin mahdollista, jokaista tilanteensa mukaan.

Rankaiseminen johtaa moniin haittoihin

Grimstad korostaa, että rikosoikeudelliset seuraamukset lisäävät ongelmien syvenemisen riskiä niin riippuvuudesta kärsivillä kuin muillakin, joille addiktion muodostuminen on vasta riski. 

Hän muistuttaa, että stigmoja voi kriminalisoinnin myötä kohdistua myös niihin, joille ei ole kehittynyt päihdeongelmaa. Pahimmissa tapauksessa he voivat pudota yhteiskunnasta esimerkiksi työ- tai opiskelupaikan menettämisen seurauksena. Kiellettyjen aineiden käyttöä on näistä syistä käsiteltävä terveysongelmana, ei rikoksena.

– Addiktioituneille rangaistukset ja sakot ovat yhdentekeviä. Ne voivat lisätä ongelmia marginalisoitumista syventämällä. Ennen kuin addikteja aletaan hoitaa, heidät on alettava nähdä rangaistusten sijaan tukea tarvitsevina ihmisinä, nähdä heidät potilaina eikä polkunsa valinneina narkkareina tai rikollisina, Grimstad korostaa.

Huumeiden käytön ja omaan käyttöön tapahtuvan hallussapidon kriminalisointi on myös vaikeuttanut oikeanlaisten, päihteitä käyttäville tarkoitettujen palveluiden perustamista.

Päätösten vieminen käytäntöön vaatii töitä

Uudistuksen toteuttamiseksi hallitus asetti julkisen komitean, jonka monipuolinen jäsenistö koostui terveydenalan ammattilaisista, poliiseista, tutkijoista ja ennen kaikkea ihmisistä, joilla on huumeongelmista omakohtaista kokemusta.

Tehtävää on paljon. Hoitolaitosten perustamisen ja terveydenhoitohenkilökunnan kouluttamisen lisäksi yhteiskunnassa vallitsevan, addikteihin liittyvän stigman purkamisessa on paljon työtä. Tärkeää on myös erottaa huumeiden laillistaminen ja käytön rangaistavuudesta luopuminen toisistaan.

Tavoitteena ei ole, että Helsingin kaduilla myydään kannabista. On tärkeää tehdä tämä selväksi ja kertoa ihmisille, että tavoitteena on hoitaa asiaa terveyskysymyksenä, ei esimerkiksi viihdekäytön näkökulmasta, Grimstad sanoo.

Henkilökohtaisesti hän katsoo, että myös huumeiden kaupan ottamista laillisen sääntelyn piiriin tulee selvittää. Nyt ei kuitenkaan ole sen aika.

– On otettava yksi askel kerrallaan.

– Edistystä tapahtuu. Se vain ottaa aikansa.

Grimstad piti puheenvuoronsa Humaania päihdepolitiikkaa ry:n vuonna 2019 järjestämässä Huumepolitiikka.Nyt-seminaarissa.

Posted in Artikkelit.