Julkaistu 30.10.2020.
Jos poliitikot eivät saa muutosta aikaiseksi, kansalaiset voivat ottaa kehityksen omiin käsiinsä, kertoo tanskalainen Michael Lodberg Olsen. Hän oli mukana perustamassa Tanskan ensimmäisiä valvottuja huumausaineiden käyttötiloja. Artikkelissa teemme muutamia nostoja esityksestä, jonka Olsen piti Helsingissä 6. maaliskuuta 2020.
Olsen asuu Kööpenhaminan Vesterbrossa, joka on tunnettu julkisilla paikoilla tapahtuvasta huumeiden käytöstä. Hän joutui perheineen todistamaan monenlaisia sosiaalisia ongelmia alueella: huumeiden käyttövälineitä kaduilla, huumausaineiden käyttöä ja kodittomuutta. Olsen ja joukko muita tanskalaisia päätti, että asialle täytyy tehdä jotain.
“Kaikenlaiset ihmiset kuolevat huumeisiin, ja meidän pitää tehdä sille jotain”, hän perustelee.
Poliitikot lykkäsivät kehitystä vuosia
Tanskassa oli puhuttu lähes 20 vuoden ajan valvotun käyttötilan perustamisesta, mutta poliitikot olivat vedonneet tilojen laittomuuteen.
“Tanskalaiset ovat hyvin naiiveja. Me uskomme poliitikkojamme”, Olsen vitsailee.
Nyt kansalaiset itse kyseenalaistivat viranomaisten tulkinnan ja päättivät, että kaupunkiin on perustettava valvottu käyttötila yliannostuskuolemien ja muiden huumeongelmien vähentämiseksi. Ennen niitä käyttö tapahtui julkisilla paikoilla, roskakatoksissa ja puhelinkopeissa. Käyttö niissä oli paitsi paikallisista harmillista, myös hyvin epähygieenistä. Se lisäsi riskejä vakaviin pistokomplikaatioihin, joiden hoitaminen on kallista.
Tilanne oli tuskastuttava myös poliisille, jotka käytännössä vain siirtelivät huumeita käyttäviä ihmisiä paikasta toiseen reaktiona julkisen käytön aiheuttamiin valituksiin.
Aluksi aktivistit perustivat kahvilan, jonne oli vapaa pääsy ja jonka vessassa oli roska-astia käytetyille pistovälineille. Viranomaisten saatua tietää toiminnasta vessassa pistäminen täytyi kuitenkin kieltää. Puolentoista vuoden aikana toimintaa ylläpitäneet onnistuivat kuitenkin estämään yhteensä 25 yliannostuskuolemaa ensiavun ja ambulanssin hälyttämisen ansiosta.
Käyttötila sai pyörät alleen
Parin yrityksen jälkeen käyttötila-aktivistit päättivät selättää pysyvän käyttötilan aiheuttamat valitukset ja niistä seuranneet poliitikkojen väliintulot luovalla tavalla: he laittoivat käyttötilan alle pyörät. Syntyi käytöstä poistetusta ambulanssista rakennettu Fiksilanssi. Sanalla fiksi viitataan huumausaineen käyttöannokseen, jolla “fiksataan” eli korjataan alkaneet vieroitusoireet.
“Laitoimme pyörät turvallisen käyttötilan alle. Emme paetaksemme poliisia, vaan minimoidaksemme konfliktit paikallisyhteisön kanssa”, Olsen kertoo.
“Jos vanhempani ovat tulossa kylään ja asuntoni ulkopuolella on turvallinen käyttötila, minun ei tarvitse soittaa hätänumeroon vaan voin mennä alas ja kysyä, voisivatko he ajaa kulman taakse”, Olsen antaa esimerkin ristiriitojen ratkaisusta.
Siistissä, sairaalatiloja muistuttavassa autossa oli aina töissä lääkäri ja sairaanhoitaja. He korostivat median haastatteluissa ammattiinsa kuuluvaa sitoutumista henkien pelastamiseen, ja painottivat toteuttavansa samaa tehtävää valvotuissa käyttötiloissa. Toiminta saikin runsaasti julkista kannatusta. Poliisi oli ilmeisesti päättänyt olla puuttumatta auton toimintaan, ja jättää asian poliitikoille. Paikalliset poliitikot kutsuttiin myös paikalle tutustumaan autoon, mutta nämä eivät saapuneet paikalle. Sen sijaan poliitikot ryhtyivät uudistamaan lakia.
“He olivat kertoneet meille 20 vuotta, että ei ole laillista tehdä turvallista käyttötilaa. Kasvojensa menettämisen välttämiseksi he tekivät nyt lain, jonka perusteella kunnat saavat perustaa turvallisia käyttötiloja”, Olsen kertoo.
Kukaan ei koskaan ole kuollut käyttötilassa yliannostukseen
Olsen sanoo, että valvottu käyttötila on huumeita käyttävälle turvallisin paikka olla: kukaan ei ole koskaan kuollut yliannostukseen valvotussa käyttötilassa missään päin maailmaa. Ne myös vähentävät ongelmia huumeita käyttävien ja paikallisyhteisön välillä sekä ehkäisevät käytettyjen ruiskujen päätymistä julkisille paikoille.
Fiksilanssin myötä uusittu laki mahdollisti kunnille valvottujen käyttötilojen perustamisen ja niinpä esimerkiksi Kööpenhamina perusti oman käyttötilansa. Olsenin mukaan yksi Tanskan opetus on se, että yhden suuren tilan sijaan käyttötiloja on oltava useita.
“Kun huumeet ostetaan yhdeltä asuinalueelta, niitä ei matkusteta käyttämään toiselle alueelle. Käyttötilan on oltava lähellä”, hän toteaa.
Yhteistyö paikallisten ja median kanssa on keskeistä
Olsen korostaa, että käyttötiloja perustaessa on tärkeää olla yhteydessä mediaan ja paikallisyhteisöön. Tiedottamisen myötä keskustelu ja ymmärrys aiheesta paranee, ja sitä kautta myös poliitikoille tulee painetta muuttaa lakeja. Yksittäisten uudistusten toteutumisen lisäksi viestintä on tärkeää myös huumeita käyttäviin kohdistuvan häpeäleiman vähentämiseksi ja ihmisten sivistämiseksi.
“On kerrottava erilaisia tarinoita, jotta ihmiset saavat toisen näkökulman”, Olsen kertoo viestinnän tärkeydestä.
“Jos kansalaisyhteiskunnan kanssa kommunikoidaan, hallitusten vaihtumisella ei ole väliä, koska he kuuntelevat aina kansalaisia tullakseen valituksi uudelleen”, hän toteaa.
“Jos odotat poliitikkoja, tulet vanhaksi ja moni tulee kuolemaan”
Kun Olsen tovereineen ryhtyi perustamaan käyttötiloja oli tilanne Tanskassa huolestuttava, sillä huumeiden käyttöön kuoli enemmän ihmisiä kuin liikenneonnettomuuksissa. Suomessa tilanne on tällä hetkellä vastaava. Olsen kuvaili, että minkä tahansa muun kuolinsyyn vuoksi maan hallitus olisi valmis toimiin, mutta ei huumeiden käytön.
“1990-luvun alussa, yli kuudensadan kuollessa liikenteessä (vuodessa), poliitikot käynnistivät miljardien kruunujen kansallisen strategian vähentääkseen liikennekuolemia. Kuvitelkaa, jos he tekisivät saman huumeita käyttävien kuolemien vuoksi”, hän toteaa.
Olsenin mukaan jokaisessa maailman maassa Norjaa lukuunottamatta kolmannen sektorin toimijat ovat perustaneet ensimmäiset valvotut käyttötilat.
“Tarina on sama joka maassa. On vaikeaa olla ensimmäinen, mutta kaikissa maissa joku on kaatanut muurin”, Olsen toteaa.
Olsenilla on vastaus siihen, miksi vapaaehtoiset perustivat ensimmäisenä valvotun käyttötilan sen sijaan, että sen olisi tehnyt yksi maailman suurimmista ja varakkaimmista hyvinvointivaltioista.
“Siksi, koska me, sinä ja minä, luomme hyvinvoinnin. Historia kertoo meille, että kansalaisyhteiskunta luo hyvinvoinnin. Kun me epäonnistumme, poliitikot nauravat meille ja kun me onnistumme, he kopioivat tulokset eivätkä mainitse niiden alkuperää. Fiksilanssit ovat vain moderni esimerkki siitä, miten hyvinvointia luomme me”, Olsen sanoo.
“Tässä ei ole kyse äänestämisestä joka neljäs vuosi. Tässä on kyse siitä, että teet muutoksen, jonka haluat nähdä. Näin me muutamme maailmaa. Näin me estämme yliannostukset. Jos jäämme odottamaan poliitikkoja, tulemme vanhoiksi ja monet ihmiset tulevat kuolemaan.”
Käytännön toiminnan aloittamiseksi hänellä on yksinkertainen vihje.
“Minimoi kaikki ja aloita niin vähällä kuin mahdollista. Silloin asiat etenevät.”
Artikkelin alussa olevalla videolla Olsen kertoo myös muista projekteista, joissa hän on ollut mukana. Tanskassa perustettiin muun muassa Illegal-niminen huumeita ja huumepolitiikkaa käsittelevä lehti, jota huumeita käyttävät saattoivat myydä kadulla ihmisille tienatakseen hieman rahaa. Olsen oli myös perustamassa niin kutsuttua Seksilanssia, eli ambulanssista muokattua tilaa seksityöntekijöille, jotta nämä voisivat ottaa asiakkaat vastaan turvallisemmissa olosuhteissa ja näin välttyä väkivallalta.
Lisäksi hän kertoo Tanskassa huumeita käyttäville jaettavasta opioidiyliannostuksen vasta-aineesta naloksonista ja muista yliannostuskuolemien vähentämisen keinoista.