Julkaistu 13.4.2021.
Humaania päihdepolitiikkaa ry selvitti vuoden 2021 kuntavaalien alla eri puolueiden huumepoliittisia linjauksia äänestysvalintojen tueksi. Äänestysvalinnoissa kannattaa kuitenkin ottaa myös huomioon konkreettiset teot, joita kunnallisvaltuutetut ovat tehneet kuluneen valtuustokauden (2017–2021) aikana. Helsingissä tehtiin huumekysymykseen liittyen neljä merkittävää valtuustoaloitetta, jotka käydään läpi tässä artikkelissa. Artikkeli auttaa hahmottamaan, millainen prosessi valtuustoaloitteiden käsittely on, ja miten kuntalainen voi seurata sitä. Artikkeli pyrkii myös helpottamaan kaupunginvaltuustossa tehtävän huumausainepolitiikan merkityksen ja ulottuvuuksien hahmottamista.
Seuraavien seikkojen tietäminen on hyödyllistä esitettävien tapausten kannalta:
Helsingin kaupunginvaltuustossa on 85 jäsentä. Valtuustoryhmissä tapahtui valtuustokaudella muutamia muutoksia. Valtuustoryhmät ja niiden ajantasaisen paikkamäärän voi katsoa Helsingin kaupungin sivuilta.
Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 11 §:n mukaan kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua.
Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 12 § mukaan valtuustoryhmä voi tehdä ryhmäaloitteen, kun vähintään puolet valtuustoryhmän jäsenistä allekirjoittaa sen. Kaikki ryhmäaloitteet tuodaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Valtuustoryhmä voi tehdä neljä ryhmäaloitetta valtuustokauden aikana.
Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 14 § mukaan toivomusponnen hyväksymiseen vaaditaan, että sitä kannattaa vähintään 43 valtuutettua. Täten ponsiäänestyksissä tyhjän äänestämisen voi nähdä enemmänkin vastustavalle kannalle asettumista. Hyväksytystä toivomusponnesta kaupunginhallituksen on toimitettava toivomusponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua sen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi valtuutetuille.
Kaikkien tässä artikkelissa esiteltyjen aloitteiden käsittely noudatti seuraavaa kaavaa:
- Kaupunginhallitukselle pyydetään asiaan lausuntoa sosiaali- ja terveyslautakunnalta
- Sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja tekee esityksen lausunnosta
- Sosiaali ja terveyslautakunta päättää hyväksyykö se toimialajohtajan esityksen lausunnoksi ja tehdäänkö siihen muutoksia.
- Kaupunginhallitus päättää hyväksyykö se sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunnon ja tehdäänkö siihen muutoksia.
- Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyykö se kaupunginhallituksen ehdotuksen ja tehdäänkö siihen muutoksia tai ponsia.
Valtuustokaudella kaupunginhallituksessa oli 15 jäsentä seuraavilla voimasuhteilla:
Kok 5, Vihr 4, SDP 2, Vas 2, PS 1, RKP 1
Valtuustokaudella sosiaali- ja terveyslautakunnassa oli 13 jäsentä seuraavilla voimasuhteilla:
Kok 3, Vihr 3, SDP 2, Vas 1, PS 1, RKP 1, FP 1, Lib 1.
Kaupunginvaltuutettujen ja valtuustoryhmien tekemiä aloitteita voi seurata Helsingin kaupungin sivuilta.
Huumeidenkäyttäjille turvallisia käyttötiloja
Vihreiden valtuutettu Kati Juva teki maaliskuussa 2018 aloitteen, jossa esitettiin, että Helsingin kaupunki selvittäisi mahdollisuutta avata avoimia ja valvottuja huumeiden käyttöön tarkoitettuja tiloja. Tarkoituksena olisi tarjota huumeriippuvaisille lisää tukea ja vähentää esimerkiksi julkisissa wc-tiloissa pistämisen aiheuttamia haittoja muulle väestölle. Taustaksi esitettiin, että muualla Euroopan suurkaupungeissa on saatu hyviä kokemuksia tällaisista klinikoista, joiden avulla on kyetty vähentämään likaisten välineiden ja epähygieenisten tilojen aiheuttamaa infektioriskiä sekä alkuperältään ja koostumukseltaan epämääräisten aineiden aiheuttamaa vaaraa. Aloitteen allekirjoitti Juvan lisäksi 20 muuta valtuutettua (Vihr 12, Vas 4, Kok 2, SDP 1, Pir 1).[1]
Kaupunginhallitus pyysi asiasta lausunnon sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Lisäksi lausunnot pyydettiin Helsingin poliisilta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Helsingin poliisilaitoksen huhtikuussa 2018 antaman lausunnon voi lukea täältä. THL:n toukokuussa 2018 antaman lausunnon voi lukea täältä.
Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kesäkuussa 2018 asiaan lausunnon, jonka mukaan sosiaali- ja terveystoimiala selvittää vuoden 2018 aikana mahdollisuutta pilotoida huumeriippuvaisille tarkoitettua valvottua pistotilaa. Selvitys linjattiin tehtäväksi ulkomaisiin kokemuksiin perehtyen yhteistyössä kaupungin muiden toimialojen, poliisin, THL:n, järjestöjen ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.[2]
Kaupunginhallitus päätyi asiassa sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunnon kannalle. Kaupunginhallitus lisäsi, että suunnitteluun tulee sisällyttää terveys- ja hyvinvointivaikutusten sekä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvien vaikutusten lisäksi oikeudellinen arviointi. Samalla kaupunginhallitus pitää virkavastuun oikean kohdentumisen takia perusteltuna, että päätös mahdollisen pilotin käynnistämisestä tehdään selvityksen valmistuttua kaupunginhallituksessa erikseen.[3]
Marraskuussa 2018 kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen.[4] Videotallenne valtuuston kokouksesta on nähtävissä täältä.
Kaupunginvaltuuston kokouksessa Juha Hakola (Kok) ehdotti, että aloite palautetaan uudelleen valmisteltavaksi sillä perusteella, että esitetty toimintamalli on ristiriidassa nykyisen lainsäädännön kanssa. Käsittelyn jatkamista kannatettiin seuraavasti:
JAA 61 (Vihr 21, SDP 12, Vas 10, Kok 8, RKP 5, Kesk 2, FP 1, Liik 1, Pir 1)
EI 23 (Kok 15, PS 6, KD 2)
Tyhjä 0
Poissa 1
Äänestyskartasta näkee tarkemmin, miten yksittäiset valtuutetut äänestivät.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi ensin yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. Lisäksi äänestettiin kahdesta toivomusponnesta, joita kaupunginvaltuusto ei hyväksynyt äänestyksessä. Näiden ponsien merkitys selviää paremmin kuuntelemalla niitä koskeva keskustelu valtuustokokouksen tallenteelta.
Selvitystä tekevä työryhmä perustettiin marraskuussa 2018. Aiheesta tehtiin kysely huumausaineita käyttäville. Kyselyn tulokset on nähtävillä täältä. Selvitystyö valmistui helmikuussa 2019 ja on luettavissa täältä.
Kaupunginhallituksen kokouksessa huhtikuussa 2019 päätettiin tehdä esitys valtioneuvostolle huumeiden käyttöhuoneen kokeilun oikeuttavan erillislain säätämisestä. Päätöksestä on luettavissa tarkemmin, millaisia asioita lain toivottiin sisältävän. Päätöksen perusteluissa kerrotaan tarkemmin selvitystyöstä ja sen tuloksista.[5]
Laissa ei ole määritelty, miten kunnat voisivat tehdä lakiesityksiä valtioneuvostolle. Täten emme keksineet, miten asian etenemisen seuraaminen onnistuisi internetiin julkaistuista Helsingin kaupungin tai valtion laitosten asiakirjoista. Jos joku tietää, mistä asian etenemistä voisi seurata, pyydämme lähettämään meille vinkkiä.
On mainitsemisen arvoista, että tämä valtuustoaloite käynnisti Suomessa myös laajemman julkisen keskustelun valvotuista käyttötiloista. Helsingin lisäksi vastaavaa on ehdotettu muutamassa muussakin kunnassa, ja aiheesta on keskusteltu myös valtakunnan politiikan tasolla. Aiheesta on myös tehty ainakin kolme opinnäytetyötä. Ensimmäinen oli kirjallisuuskatsaus käyttötilojen vaikutuksista yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Toisessa luonnosteltiin, miten valvottuja käyttötiloja käytännössä toteutettaisiin Helsingissä. Kolmannessa selvitettiin Tampereen päihdepalveluissa työskentelevien ammattilaisten ajatuksia käyttöhuoneen mahdollisuuksista.
Toukokuussa 2021 vihreiden kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto ja Inka Hopsu tekivät kirjallisen kysymyksen aiheeseen liittyen.
Huumeiden tunnistus osaksi ennaltaehkäisevää päihdetyötä
Kokoomuksen valtuutettuna toiminut Mirita Saxberg teki kesäkuussa 2018 aloitteen, jossa esitettiin, että Helsingin kaupunki selvittäisi mahdollisuudet toteuttaa huumeiden tunnistusta osana muuta päihdetyötä. Taustaksi esitettiin nuorten satunnaisen huumeiden käytön arkipäiväistyminen, ja että tarvitaan keinoja puuttua käyttöön varhaisessa vaiheessa. Aloitteen allekirjoitti Saxbergin lisäksi 27 valtuutettua (Vihr 9, Kok 7, SDP 4, Vas 2, KD 1, Pir 1, PS 1, FP 1, Lib 1).[6]
Kaupunginhallitus pyysi asiasta lausunnon sosiaali- ja terveyslautakunnalta sekä poliisilta ja oikeuspalveluilta. Helsingin poliisilaitoksen elokuussa 2018 antaman lausunnon voi lukea täältä. Mielenkiintoista on, että toisin kuin valvottuja käyttötiloja koskevan aloitteen käsittelyssä, tässä asiassa ei pyydetty lausuntoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi syyskuussa 2018 asiaan lausunnon, jonka mukaan Helsinki ei voi nykyisen lainsäädännön puitteissa itsenäisesti aloittaa huumeiden tunnistusta osana päihdetyötä. Lausunnon mukaan toiminnan aloittaminen edellyttäisi Suomessa toteutettua tutkimusta, toiminnallista yhteistyötä poliisin kanssa sekä lainsäädännön selkeyttämistä. Lisäksi huumeiden tunnistamispalvelun toteutukseen liittyvien kysymysten käsittelyä jatkettaisiin eri toimijoiden kanssa syksyllä 2018 mahdollisesti tehtävän käyttöhuoneselvityksen yhteydessä.[7]
Kaupunginhallitus päätyi asiassa sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunnon kannalle.[8]
Tammikuussa 2019 kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen.[9] Videotallenne valtuuston kokouksesta on nähtävissä täältä.
Kaupunginvaltuuston kokouksessa Mari Rantanen (PS) ehdotti, että aloite palautetaan valmisteltavaksi siten, että siitä poistetaan lause, jonka mukaan tunnistamispalvelun toteutukseen liittyvien kysymysten käsittelyä jatketaan käyttöhuoneselvityksen yhteydessä. Käsittelyn jatkamista kannatettiin seuraavasti:
JAA 59 (Vihr 20, Kok 12, Vas 10, SDP 8, RKP 4, Liike 1, Pir 1)
EI 8 (PS 6, KD 2)
TYHJÄ 8 (Kok 6, Kesk 2)
POISSA 10
Äänestyskartasta näkee tarkemmin, miten yksittäiset valtuutetut äänestivät.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi ensin yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen.
Saxberg esitti vielä toivomusponnen, jonka mukaan valtuusto edellyttää, että huumeiden tunnistamispalvelun ja siihen liittyvän päihdetyön toteutukseen liittyvien kysymysten käsittelyn jatkamista selvitetään tehtäväksi yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, sekä oikeusministeriön kanssa lainsäädännön selkiyttämiseksi. Pontta kannatettiin seuraavasti:
JAA 38 (Vihr 16, Vas 9, SDP 9, Kesk 1, Liike 1, Pir 1, RKP 1)
EI 12 (Kok 8, PS 3, RKP 1)
TYHJÄ 22 (Kok 10, Vihr 4, RKP 2, KD 2, PS 2, Kesk 1, SDP 1)
POISSA 13
Äänestyskartasta näkee tarkemmin, miten yksittäiset valtuutetut äänestivät.
Kaupunginvaltuusto ei hyväksynyt Saxbergin ehdottamaa toivomuspontta, joten kaupunginhallituksen ehdotus jäi sellaisenaan voimaan.
Lisäksi esitettiin eriävä mielipide:
“Perussuomalainen valtuustoryhmä katsoo, että nykyinen lainsäädäntö ei anna mahdollisuutta järjestää huumausaineiden tunnistustyötä eikä se ole yhteisten varojen vastuullisen käytön mukaista toimintaa. Kaupungin tulee noudattaa toiminnassaan tarkoin Suomen lakia ja sen vuoksi on mahdoton hyväksyä valtuuston kirjausta siitä, että huumausaineiden tunnistamispalvelun toteutukseen liittyvien kysymysten selvittämistä jatkettaisiin edelleen.”
Lopulta ainetunnistusta käsiteltiin hyvin lyhyesti valvottua käyttötilaa koskevassa selvitystyössä. Selvitystä ei siis tehty aloitteen alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti satunnaiskäyttäjien tai varhaisen puuttumisen näkökulmasta. A-klinikkasäätiö julkaisi sosiaali- ja terveyslautakunnan peräänkuuluttamaa tutkimusta elokuussa 2019.
Huumeyliannostusten vasta-aineen saatavuuden helpottaminen
Piraattipuolueen valtuutettuna toiminut Petrus Pennanen teki joulukuussa 2018 aloitteen, jossa esitettiin selvitettäväksi opioidien yliannostusten vasta-aineen (naloksoni tai vastaava) saatavuuden helpottamista opioidien käyttäjille huumekuolemien vähentämiseksi. Taustaksi esitettiin, että Suomessa tapahtuu huumekuolemia yli kaksinkertaisesti EU:n väestökeskiarvoon verrattuna ja suurin osa kuolemista on opioidien yliannostuksia. Aloitteen mukaan naloksonireseptiä pyytäville opioidiriippuvuusdiagnoosin saaneille ei kuitenkaan tyypillisesti myönnetä sellaista. Aloitteen allekirjoitti Pennasen lisäksi 15 valtuutettua (Vihr 4, Vas 3, Kok 2, FP 2, SDP 2, RKP 1, Lib 1).[10]
Kaupunginhallitus pyysi asiasta lausunnon sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Sosiaali- ja terveyslautakunta lausui tammikuussa 2019, että se ei pidä naloksonin laajaa jakelua opioidien käyttäjille perusteltuna. Perusteluna oli, että Suomessa opioidimyrkytykset johtuvat pääosin buprenorfiinin (Subutexin vaikuttava aine) ja muiden keskushermostoa lamaavien aineiden yhteiskäytöstä, ja että pelkästä opioidista johtuvat yliannostukset ovat harvinaisia. Suomalaisena erityispiirteenä on, että kuolema tapahtuu usein nukkuessa useiden tuntien viiveellä aineen käytöstä. Näin ollen Suomen tilanne poikkeaa merkittävästi niiden maiden huumetilanteesta, joissa käyttötilanteessa tapahtuvan opioidiyliannostuksen riski on suuri. Lautakunnassa vastaehdotuksena lausuntoon lisättäväksi ehdotettiin muun muassa, että joissakin tapauksissa voisi kuitenkin olla hyötyä vasta-aineiden saatavuuden helpottamisesta esimerkiksi myöntämällä reseptejä niitä hakeville huumeriippuvaisille. Vastaehdotukset eivät kuitenkaan saaneet äänestyksessä tarpeeksi kannatusta.[11]
Kaupunginhallitus päätyi asiassa sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunnon kannalle.[12]
Kesäkuussa 2019 kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen.[13] Videotallenne valtuuston kokouksesta on nähtävissä täältä.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi ensin yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. Pennanen esitti vielä toivomusponnen, jonka hyväksyessään valtuusto pyytäisi selvittämään lääkealan toimijoiden kanssa mahdollisuutta naloksoninenäsumutteen saamisesta saatavaksi niille opioidiriippuvaisille, joiden käyttötapaan se tehoaa. Ajatuksena tässä oli, että Helsingin kaupunki ei kustantaisi heille vasta-ainetta, vaan lääkäri myöntäisi heille reseptin ja he ostaisivat vasta-aineen itse. Pennanen kertoi selvittäneensä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta, että naloksonilla on Suomessa myyntilupa, mutta sitä ei ole apteekeissa myynnissä.
Ensin keskustelu ponsiehdotuksesta keskittyi siihen, että lääkkeiden apteekkijakeluun liittyvät kysymykset säädetään Suomessa valtakunnallisesti, joten asia ei kuulu kaupungin toimivaltaan. Pennanen muokkasi ponsiehdotustaan ja keskustelu siirtyi apteekkijakelusta siihen, voitaisiinko selvittää mitä tahansa keinoa saada vasta-aine saataville. Sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa mainitsi kommentissaan, että naloksonin katujakelu vaatisi lakimuutoksia, joten ponsi ei ole kaupungin toimivallassa. Ponsi sai kuitenkin kannatuksen, joten siitä äänestettiin. Pontta kannatettiin seuraavasti:
JAA 40 (Vihr 19, Vas 8, SDP 8, RKP 2, FP 1, Pir 1)
EI 9 (Kok 5, PS 4)
TYHJÄ 29 (Kok 16, SDP 3, Vihr 2, RKP 2, KD 2, Kesk 1, Liike 1, PS 1, Sin 1)
POISSA 7
Äänestyskartasta näkee tarkemmin, miten yksittäiset valtuutetut äänestivät.
Kaupunginvaltuusto ei hyväksynyt Pennasen ehdottamaa toivomuspontta, joten kaupunginhallituksen ehdotus jäi sellaisenaan voimaan.
Lokakuussa 2019 valmistui opinnäytetyö, jossa selvitettiin, mikä on naloksonin pääasiallinen käyttötarkoitus poliisiorganisaatioissa ja millaisia haasteita ja edellytyksiä naloksonin käyttöönottoon on liittynyt.
Lokakuussa 2020 A-klinikka Oy:n järjestämässä Huumausaineisiin liittyvien yliannostusten ehkäisy -seminaarissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Inari Viskari kertoi, että huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmä selvittää kotiin vietävän naloksonin pilotointia Suomessa. Seminaarissa tuotiin esiin myös näkemys, että huumausaineita käyttävien joukosta voidaan tunnistaa tarkempia riskiryhmiä. Naloksonia ei siis välttämättä tarvitsisi jakaa kaikille, vaan esimerkiksi niille, jotka ovat aiemmin saaneet yliannostuksen tai joilla tiedetään olevan lyhytvaikutteisten opioidien käyttöä.
Loppuvuodesta 2020 Ventizolve-niminen naloksoninenäsumute tuli Suomessa apteekeista saatavaksi.
Lainsäädäntöaloite kannabiksen laillisesta tuotannosta ja myynnistä Helsingissä
Tammikuussa 2021 Avoimen puolueen valtuustoryhmän ainoa valtuutettu Petrus Pennanen teki ryhmäaloitteen, jossa esitettiin, että Helsinki tekisi valtioneuvostolle lainsäädäntöaloitteen erillislain säätämisestä siten, että kannabiksen valvottu tuotanto ja myynti sallittaisiin täysi-ikäisille kaupungin alueella. Lainsäädäntöaloitteen tekemisessä voitaisiin käyttää aiemman käyttöhuonekokeilua koskevan lainsäädäntöaloitteen yhteydessä toimiviksi todettuja käytäntöjä. Aloitteen perustelut olivat moninaiset huumekuolemien ja rikollisuuden vähentymisestä turismi- ja verotuloihin. Liberaalipuolueen kahden varavaltuutetun nimet olivat myös aloitteessa.[14]
Avoimen puolueen kotisivuilla aloite oli myös osa kampanjaa, jonka tavoitteena oli kerätä tarpeeksi kannatusilmoituksia puolueen rekisteröimiseksi, jotta puolueen olisi mahdollista asettua ehdolle kuntavaaleissa.
Kaupunginkanslia pyysi sosiaali- ja terveyslautakunnalta lausuntoa kaupunginhallitukselle. Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi maaliskuussa 2021 asiaan lausunnon, jonka mukaan lautakunta ei kannata lainsäädäntö-aloitteen tekemistä. Lausunnon mukaan kannabis on riippuvuutta aiheuttava aine ja aiheuttaa fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Nykyisen lainsäädännön mukaan rangaistuksesta voidaan luopua vähäisissä tapauksissa ja syyte voidaan jättää nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos rikoksesta epäilty tai tekijä on hakeutunut sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymään hoitoon.[15]
Asiaan oli pyydetty lausunto myös Helsingin poliisilaitokselta. Jostain syystä tätä lausuntoa ei ole julkaistu Helsingin kaupungin sivuilla, joten teimme asiasta tietopyynnön. Tietopyyntöön vastattiin, että lausunto julkaistaan seuraavan kaupunginvaltuuston esityslistalla. Lausunto on luettavissa täältä.
Toukokuussa 2021 kaupunginhallitus asettui asiassa sosiaali- ja terveyslautakunnan ja Helsingin poliisilaitoksen kannalle ja totesi, ettei ehdotettua lainsäädäntöaloitetta tehdä. Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle, että valtuusto katsoo ryhmäaloitteen loppuun käsitellyksi.[16]
Kaupunginvaltuuston keskustelusta voi tulla mielenkiintoinen ajankuva, mutta ei liene odotettavissa, että valtuuston enemmistä asettuisi vastustamaan kaupunginhallituksen ja sosiaali- ja terveyslautakunnan kantaa.
Lopullisesta kohtalostaan riippumatta tämä aloite on kuitenkin sinänsä jo osoittanut, että ajat ovat muuttuneet. Pitkään on ajateltu, että kieltolakipolitiikan kyseenalaistaminen olisi poliitikoille ja puolueille ainoastaan epäedullista. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että nykyään rohkeilla huumausainepoliittisilla kannanotoilla voi olla mahdollista jopa edistää puolueen kannatusta.
Yhteenveto valtuustoryhmien toiminnasta
Kokoomus oli Helsingin suurin puolue 24:llä valtuutetulla. Kokoomus oli haittojen vähentämisen politiikan näkökulmasta kaikkein ristiriitaisin puolue. Ainetunnistusaloite tuli kokoomuksen valtuutetulta. Kokoomuksen äänet jakautuivat kahtia käyttöhuonealoitteessa vastustamista painottaen. Äänet jakautuivat myös ainetunnistusaloitteessa ensin aloitteen kannalle mutta ponsiäänestyksessä äänestettiin vain Ei tai Tyhjä. Tässä kokoomuksen Tyhjää äänestäneet olisivat voineet ratkaista asian ponnen eduksi. Naloksoniponsi ei saanut kokoomukselta kannatusta. Kokoomuksen äänestämistä harkitsevien kannattaa perehtyä äänestyskartoista tarkemmin yksittäisten valtuutettujen antamiin ääniin.
Vihreät olivat toisiksi suurin puolue 21:llä valtuutetulla. Käyttöhuonealoite tuli vihreiden valtuutetulta. Vihreät olivat myös merkittävissä määrin allekirjoittamassa muiden puolueiden valtuutettujen tekemiä aloitteita. Vihreät äänestivät yksimielisesti käyttöhuoneiden ja ainetunnistuksen puolesta. Ainetunnistuksen ja naloksonin ponsiäänestyksissä vihreiden muuten yhdenmukainen linja hieman rakoili, mutta enemmistö kuitenkin kannatti ponsia. Lisäksi vihreillä oli myös sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari ja vahva edustus sosiaali- ja terveyslautakunnassa.
Sosialidemokraattisella puolueella oli 12 valtuutettua. SDP:n valtuutetut äänestivät hyvin säännönmukaisesti haittojen vähentämisen politiikan puolesta ja allekirjoittivat aloitteita. Ponsiäänestyksissä oli muutamia eriäviä ääniä.
Vasemmistoliittolla oli 10 valtuutettua, jotka äänestivät säännönmukaisesti haittojen vähentämisen politiikan puolesta ja allekirjoittivat aloitteita.
Ruotsalainen kansanpuolueella oli 5 valtuutettua, jotka äänestivät pääsääntöisesti haittojen vähentämisen politiikan puolesta, mutta ponsiäänestyksissä äänet hieman jakautuivat.
Perussuomalaisilla oli 5 valtuutettua, jotka äänestivät säännönmukaisesti haittojen vähentämisen politiikkaa vastaan ja painottivat eriävää kantaansa.
Keskustalla oli 2 valtuutettua. Äänet jakautuivat kahtia.
Kristillisdemokraattien ja Sinisten valtuustoryhmällä oli 2 valtuutettua, jotka äänestivät säännönmukaisesti haittojen vähentämisen politiikkaa vastaan.
Liike Nyt Helsingillä oli 1 valtuutettu (siirtyi kokoomukselta kesken kauden), joka äänesti pääsääntöisesti haittojen vähentämisen politiikan puolesta.
Feministisellä puolueella oli 1 valtuutettu, joka äänesti säännönmukaisesti haittojen vähentämisen politiikan puolesta.
Avoimella puolueella oli 1 valtuutettu (siirtyi piraattipuolueelta kesken kauden), joka äänesti säännönmukaisesti haittojen vähentämisen politiikan puolesta.
Huhtikuussa 2021 Tietoykkösen tekemä kannatusgallup näyttäisi, että Helsingissä puolueiden voimasuhteet ovat suuressa mittakaavassa pysyneet melko samoina kuin kuntavaalien 2017 aikaan, ainoastaan Perussuomalaisten kannatus on merkittävästi lisääntynyt. Täten päättyvän vaalikauden voimasuhteet ja valtuutettujen äänestyskäyttäytyminen voivat antaa hyvin osviittaa siitä, miten helsinkiläinen voi huomioida huumausainepolitiikkaa äänestysvalinnoissaan.
Artikkelia päivitetty 4.5.2021. Lisätty Helsingin kaupunginhallituksen kanta Avoimen puolueen ryhmäaloitteeseen.
Artikkelia päivitetty 9.5.2021. Lisätty Avoimen puolueen aloitteeseen liittyneen tietipyynnön tulos sekä tuoreemman kannatusgallupin tulos.
Artikkelia päivitetty 17.5.2021. Lisätty kahden vihreiden kansanedustajan kirjallinen kysymys valvottuihin käyttötiloihin liittyen.
Viitteet
[1] Huumeidenkäyttäjille turvallisia käyttötiloja, Helsingin kaupunginvaltuusto, Aloite 14.03.2018. Katsottu 5.4.2021. https://www.hel.fi/static/public/apk/juvaxkat/E81C1EDA-F6B1-4242-833F-D1509F5AFFFC/Liite.pdf
[2] Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 / 19.06.2018, § 168 Asia/10, Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle huumeriippuvaisten tuettuja tiloja koskevasta valtuutettu Kati Juvan aloitteesta. Katsottu 5.4.2021. https://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja_terveyslautakunta/Suomi/Paatos/2018/Sote_2018-06-19_Sotelk_12_Pk/D1A3671C-9B4B-C9A3-A0DB-643B15900003/Sosiaali-_ja_terveyslautakunnan_lausunto_kaupungin.pdf
[3] Kaupunginhallitus 33 / 10.09.2018, § 554 Asia/32, V 26.9.2018, Valtuutettu Kati Juvan aloite valvotuista huumeidenkäyttötiloista. Katsottu 5.4.2021. https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatos/2018/Keha_2018-09-10_Khs_33_Pk/13C6DF8E-EF65-CA52-A7DD-65FB48800001/V_2692018_Valtuutettu_Kati_Juvan_aloite_valvotuist.pdf
[4] Kaupunginvaltuusto 19 / 7.11.2018, § 362 Asia/20, Valtuutettu Kati Juvan aloite valvotuista huumeidenkäyttötiloista. Katsottu 5.4.2021. https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatos/2018/Keha_2018-11-07_Kvsto_19_Pk/3919E0C1-AF85-CBF2-8600-671B75500000/Valtuutettu_Kati_Juvan_aloite_valvotuista_huumeide.pdf
[5] Kaupunginhallitus 14 / 1.4.2019, § 228 Asia/13, Esitys valtioneuvostolle huumeiden käyttöhuoneen kokeilun oikeuttavan erillislain säätämisestä. Katsottu 5.4.2021. https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatos/2019/Keha_2019-04-01_Khs_14_Pk/7851D8A9-D334-CDF6-904B-6A690EE00006/Esitys_valtioneuvostolle_huumeiden_kayttohuoneen_k.pdf
[6] Huumeiden tunnistus osaksi ennaltaehkäisevää päihdetyötä, Helsingin kaupunginvaltuusto, Aloite 13.06.2018. Katsottu 5.4.2021. https://www.hel.fi/static/public/apk/saxbemir2/24B89CEE-4462-440E-8F80-BFE8B2860024/Liite.pdf
[7] Sosiaali- ja terveyslautakunta 16 / 25.09.2018, § 239 Asia/10 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Mirita Saxbergin ym. huumeiden tunnistamista koskevasta valtuustoaloitteesta. Katsottu 5.4.2021. https://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja_terveyslautakunta/Suomi/Paatoshistoria/2018/Sote_2018-09-25_Sotelk_16_Pk/9B924E5C-91E2-CE22-8BD0-663960500006/Sosiaali-_ja_terveyslautakunnan_lausunto_kaupungin.pdf
[8] Kaupunginhallitus 43 / 12.11.2018, § 717 Asia/25, V 28.11.2018, Valtuutettu Mirita Saxbergin aloite huumeiden tunnistuksesta osana ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Katsottu 5.4.2021. https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatos/2018/Keha_2018-11-12_Khs_43_Pk/53A97FA0-8D94-CE49-9390-672C46E00001/V_28112018_Valtuutettu_Mirita_Saxbergin_aloite_huu.pdf
[9] Kaupunginvaltuusto 1 / 16.1.2019, § 22 Asia/22, Valtuutettu Mirita Saxbergin aloite huumeiden tunnistuksesta osana ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Katsottu 5.4.2021. https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatos/2019/Keha_2019-01-16_Kvsto_1_Pk/EC02AE87-04E9-CE5C-84B6-689851900000/Valtuutettu_Mirita_Saxbergin_aloite_huumeiden_tunn.pdf
[10] Huumeyliannostusten vasta-aineen saatavuuden helpottaminen, Helsingin kaupunginvaltuusto, Aloite 12.12.2018. Katsottu 5.4.2021. https://www.hel.fi/static/public/apk/pennapet/A71B6FD5-F2D1-4B03-8FB9-B3DDC72B9867/Liite.pdf
[11] Sosiaali- ja terveyslautakunta 02 / 29.01.2019, § 16 Asia/8 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Petrus Pennasen ym. huumeyliannostusten vasta-aineen saatavuuden helpottamista koskevasta valtuustoaloitteesta. Katsottu 5.4.2021. https://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja_terveyslautakunta/Suomi/Paatos/2019/Sote_2019-01-29_Sotelk_2_Pk/6EC6DBDD-2779-C1BA-A39A-68BDCCE00003/Sosiaali-_ja_terveyslautakunnan_lausunto_kaupungin.pdf
[12] Kaupungin hallitus 19 / 06.05.2019, § 313 Asia/21 V 22.5.2019, Valtuutettu Petrus Pennasen aloite huumeyliannostusten vasta-aineen saatavuuden helpottamisesta. Katsottu 5.4.2021. https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatos/2019/Keha_2019-05-06_Khs_19_Pk/5BABD7B1-1988-CCD7-BAC6-6AB5A2300003/V_2252019_Valtuutettu_Petrus_Pennasen_aloite_huume.pdf
[13] Kaupunginvaltuusto 11 / 05.06.2019, § 199 Asia/17 Valtuutettu Petrus Pennasen aloite huumeyliannostusten vasta-aineen saatavuuden helpottamisesta. Katsottu 5.4.2021. https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatos/2019/Keha_2019-06-05_Kvsto_11_Pk/E3B44B7E-3AA5-C3A7-981E-6B8841F00002/Valtuutettu_Petrus_Pennasen_aloite_huumeyliannostu.pdf
[14] Lainsäädäntöaloite kannabiksen laillisesta tuotannosta ja myynnistä Helsingissä, Helsingin kaupunginvaltuusto, Aloite 20.01.2021. Katsottu 5.4.2021. https://www.hel.fi/static/public/apk/pennapet/1673A3F1-DD76-4D0B-BA78-52B2EDADCC82/Liite.pdf
[15] Sosiaali- ja terveyslautakunta 05 / 16.03.2021, § 54 Asia/9 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Avoimen puolueen valtuustoryhmän ryhmäaloitteesta, joka koskee lainsäädäntöaloitteen tekemistä kannabiksen laillisesta tuotannosta ja myynnistä Helsingissä. Katsottu 5.4.2021. https://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja_terveyslautakunta/Suomi/Paatos/2021/Sote_2021-03-16_Sotelk_5_Pk/12CEE194-3647-C637-9F14-786358D00001/Sosiaali-_ja_terveyslautakunnan_lausunto_kaupungin.pdf
[16] Kaupunginhallitus 17 / 26.04.2021, § 299 Asia/8 V 5.5.2021, Avoimen puolueen valtuustoryhmän ryhmäaloite lainsäädäntöaloitteen tekemisestä kannabiksen laillisesta tuotannosta ja myynnistä Helsingissä. Katsottu 4.5.2021. https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatos/2021/Keha_2021-04-26_Khs_17_Pk/3EFFA57D-492A-CBD1-9CAA-793617F00007/V_552021_Avoimen_puolueen_valtuustoryhman_ryhmaalo.pdf
Kuva: Helsinki-kanava, Kaupunginvaltuuston kokous 19 / 7.11.2018