Humaania päihdepolitiikkaa ry

1 week ago

Varsinais-Suomen käräjäoikeus joutui tuomiota antaessaan pohtimaan, onko pääosin CBD:tä sisältävä ei-päihdyttävä “kevytkannabis” huumetta vai ei. Monissa Euroopan maissa on sallittua myydä hampun kukintoa, jos sen THC-pitoisuus on matala. Suomessa näin ei ole. Lainsäädännön mukaan pienikin määrä THC:tä tekee hampusta huumetta.

Lainsäädännön tila hampun suhteen on kuitenkin käytännössä vaikeaselkoinen. Parhaillaan valmistellaan muutosta huumausainelakiin, joka pyrkii selkiyttämään hampunviljelyn asemaa. Näyttäisi kuitenkin siltä, että lakimuutos on entisestään vaikeuttamassa viljelijöiden asemaa, sillä uuteen lakiesitykseen on esimerkiksi lisätty pykälä, jonka mukaan kaikki vähänkin THC:tä sisältävät kasvinosat tulkitaan huumeeksi. Näin ollen muutkin kannabiskasvin osat kuin kukinto määriteltäisiin huumeiksi, sillä ne sisältävät pieniä määriä THC:tä. YK:n huumausainelainsäädännön mukaan kuitenkaan esimerkiksi hampun lehtiä ei pitäisi laskea huumeiden raaka-aineeksi.

Ehdotettujen muutosten tarkoitus on selventää, millä edellytyksillä hamppua saa Suomessa viljellä laillisesti sekä estää hampun viljelyä huumausaineeksi. Jatkossa hampun viljely olisi sallittua vain kuidun ja siemenen tuottamiseksi. Hampun viljely esimerkiksi lääkekäyttöä varten olisi jatkossakin kiellettyä. Tiukka tulkinta estäisi myös kotimaisten CBD-tuotteiden kehittelyn. Suomessa ei haluta avata markkinoita CBD-tuotteille.

Yhdistyksenä annoimme jo viime vuonna valmisteltavana olleeseen lakiesitykseen kriittiseen lausunnon siitä, kuinka Suomessa kuljetaan huumausainelainsäädännön suhteen väärään suuntaan. Lainvalmistelussa ilmenneiden ongelmien vuoksi valmistelua päätettiin vielä jatkaa hampun osalta, ja kesäkuun alussa annoimme saman sisältöisen yleisen lausunnon uuteen esitykseen.

Vaikuttaisi siltä, että lainvalmistelussa huumausainerikostorjunta on edelleen asetettu määräävään asemaan asioissa, joissa luontevampi lähtökohta olisi maatalouspolitiikka. Nyt rakennetaan huumetorjunnan nimissä yhä tiukempia rajoituksia muulle, huumausaineisiin liittymättömälle toiminnalle, kun samanaikaisesti maailmalla on menossa hampun laillistamisprosessi. Ehdotetuilla lakimuutoksilla tuskin tulee olemaan myöskään minkäänlaista vaikutusta hampun viljelyyn huumausainetarkoituksessa, sillä sitä eivät harjoita hamppua nykyisin laillisesti kasvattavat maanviljelijät.

EU-tuomioistuin on linjannut, että CBD:tä ei saa luokitella huumeeksi. Suomi luokittelee sen lääkeaineeksi, joten tuotteiden maahantuontia pystytään jossain määrin kontrolloimaan. EU:ssa on kuitenkin vireillä useita hakemuksia, joissa CBD:tä sisältäville tuotteille on haettu uuselintarvikelupaa. Jos hakemus hyväksytään EU:ssa, se pitää sallia myös Suomessa.

Tällä hetkellä kevytkannabista myydään jo monissa EU-maissa. Lisäksi CBD-öljyjä myydään esimerkiksi ihovoiteina. Näin kierretään elintarvikesäännöksiä. Myös Suomessa on mahdollista ostaa CBD-öljyä kosmetiikkana tai tilata sitä ulkomailla sijaitsevasta verkkokaupasta. Ei ole kuitenkaan selvää tulevatko tuotteet aina Tullin läpi, syyllistyykö tuotteita tilatessaan rikokseen ja jos syyllistyy, niin millaiseen? Kuinka Varsinais-Suomen käräjäoikeuden päätöstä tulisi sinun mielestäsi tulkita? ... See MoreSee Less

Humaania päihdepolitiikkaa ry

1 week ago

HS on uutisoinut ahkerasti viimeisen kuukauden aikana poliisin tehovalvonnasta Kurvissa ja Sörnäisten metroaseman ns. “Piritorilla”. Tässä jutussa kerromme kootusti mitä on tapahtunut.

Piritorilla ja sen ympäristössä näkyvää huumekauppaa on harjoitettu jo vuosikymmeniä, mutta nyt Sörnäisten metroaseman ja torin remontin myötä siellä aikaa viettävien huumeita käyttävien ihmisten tila on käynyt ahtaaksi. Sen myötä järjestyshäiriöt ovat lisääntyneet entisestään. Alueen asukkaat ja yritykset ovat kokeneet tilanteen turhauttavana ja pelottavana. Avoin päihteiden käyttö ja myynti, järjestyshäiriöt sekä yleisesti huono ilmapiiri ovat käyneet niin ongelmallisiksi, että alueen yrittäjistä kierrätystavaraa myyvät Uff ja Fida ovat päättäneet lopettaa liiketoimintansa.

Pandemia-aika oli erityisen vaikea kaikkein heikoimmassa asemassa oleville asunnottomille päihteidenkäyttäjille, kun monet matalan kynnyksen palveluista olivat osin tai kokonaan suljettuina. Vailla vakinaista asuntoa ry toimi aiemmin torin laidalla, mutta häädettiin yhdistyksen mukaan sieltä pois naapurien valitusten vuoksi. VVA toivoo, että he pääsisivät muuttamaan takaisin Sörnäisiin, missä heidän asiakkaansa ovat.

Poliisin mukaan alueen asukkaiden palautteen myötä käynnistetyn kolmen viikon tehovalvonnan tarkoituksena oli tehostetusti puuttua alueella käytävään huumekauppaan ja järjestyshäiriöihin. Käytännössä poliisi on pyytänyt rauhanomaisin keinoin, että häiriköivät henkilöt poistuvat paikalta. Tarvittaessa henkilöitä on otettu säilöön.

Poliisi teki tehovalvonnan yhteydessä myös hoitoonohjausta, joka tarkoittaa sitä, että poliisi ohjeistaa, mistä apua on saatavilla. Hoitoon hakeutuminen on kuitenkin henkilöstä itsestään kiinni. Ne harvat, jotka poliisin kehotuksesta hakeutuvat hoitoon, törmäävät palvelujärjestelmän puutteisiin. Katkolle pääseminen voi kestää viikkoja, katkoajat ovat lyhentyneet, eikä jatkokuntoutusta ole usein heti saatavilla. Myös psykiatrisia hoitopaikkoja on liian vähän. THL:n mukaan niiden määrä on vähentynyt viimeisen viiden vuoden aikana 41%, ja jatkaa vähenemistä. Avohoito ei myöskään toimi akuuteissa kriiseissä. Palvelujen taso onkin heikentynyt huomattavasti 2000-luvun taitteesta.

Tehovalvonnan seurauksena Piritori rauhoittui, kun huumeita käyttävät hajaantuivat ja siirtyivät syrjemmälle. Palvelujen piiriin heitä oli kuitenkin vaikeampi tavoittaa. Odotettavissa on, että tilanne valvonnan jälkeen palautuu ennalleen. Poliisi kertoi tiedotteessaan kirjanneensa kolmen viikon aikana 45 huumausaineen käyttörikosta, 28 huumausainerikosta, 1 törkeän huumausainerikoksen ja tehneensä 40 hoitoonohjausta. Alueelta poistettiin kaikkiaan 1166 henkilöä ja tavoitettiin 123 etsintäkuulutettua.

“Se ei auta kokonaistilannetta, että paikalta poistetaan häiritsevästi käyttäytyvät henkilöt, jolloin he suuntaavat jonnekin toisaalle. Asian eteen tulee eri toimijoiden tehdä laajasti yhteistyötä. Näille henkilöille tulisi voida osoittaa paikka, jonne he voisivat mennä ja saada apua tilanteeseensa. Parhaimmillaan ratkaisut löytyvät yhteistyössä heidän kanssaan”, Katja Nissinen Helsingin Poliisista toteaa.

Ammattilaisten yhteistyön sekä parempien palvelujen lisäksi toimivia keinoja, joita HS:kin nosti esille tuoreessa pääkirjoituksessa, olisi huumeiden käytön dekriminalisaatio ja käyttöhuoneet, mutta myös poliitikkojen vastuunotto. Hallitusohjelmassa on kirjaus huumehoidon tehostamisesta ja käytön haittojen vähentämisestä, mutta huumeet ovat poliitikoille vaikea teema. Perinteisesti tiukalla moraalilla ja tietämättömyydellä on Suomessa voinut kerätä helppoja irtopisteitä ilman, että on oikeasti tarvinnut tehdä yhtään mitään kasvavalle huumeongelmalle. “Suurin osa päättäjistä laskee, että aiheesta kannattaa mieluiten olla hiljaa. Tällainen silmien sulkeminen ja vastuun pakoilu on saanut Suomessa jatkua liian kauan”, pääkirjoituksessa todetaan tiukkaan sävyyn.

Nyt tarvitaankin vastuunkantoa ja arvojohtajuutta humaanimman ja toimivamman päihdepolitiikan puolesta! Olemme kaikki nähneet mihin nykyiset keinot ovat johtaneet. On aika kokeilla jotain uutta.

VALIKOITUJA LINKKEJÄ AIHEESTA:
7.4. Häiriöitä Piritorilla www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000008732321.html
11.5. Huumekauppiaat vastuuseen www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000008809105.html
19.5. Yritykset lähtevät Kurvista www.hs.fi/kaupunki/art-2000008823179.html
20.5. Häiriöt karanneet käsistä www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008828668.html
20.5. Kurvin asukkaita turhauttaa www.hs.fi/kaupunki/art-2000008830393.html
21.5. Kevätsiivous ei auta www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000008832363.html
24.5. Huumeiden käyttötila www.hs.fi/mielipide/art-2000008836032.html
25.5. Poliisilla eri säännöt www.hs.fi/mielipide/art-2000008836173.html
30.5. Poliisin hoitoonohjaus www.hs.fi/kaupunki/art-2000008835850.html
8.6. Valvonnan seuraukset näkyvät www.hs.fi/kaupunki/art-2000008870301.html
13.6. Tehovalvonnan tulokset poliisi.fi/-/helsingin-poliisi-jatkaa-yhteistyota-kallion-alueen-asukkaiden-ja-toimijoiden-kanssa
13.6. Pääkirjoitus www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008871504.html ... See MoreSee Less

Humaania päihdepolitiikkaa ry

2 weeks ago

Kaikissa viikonlopun kolmessa puoluekokouksessa äänestettiin myös suomalaisen päihdepolitiikan tulevasta suunnasta. Vasemmistoliittolla oli käsiteltävänä yhteensä viisi eri huumepolitiikkaa käsittelevää aloitetta, joiden seurauksena puolue lisäsi lähes yksimielisesti tavoiteohjelmaansa vaatimuksen huumeiden käytön dekriminalisoinnista eli käytön rangaistavuudesta luopumisesta. Näin ollen nyt jo toinen tämän hetkisistä hallituspuolueista (ja eduskuntapuolueista yleensä) kannattaa dekriminalisaatiota. Lisäksi vasemmiston tavoiteohjelmaan lisättiin huumeiden käyttöhuoneita sekä yliannostusten vasta-aineena käytettävän naloksonin jakelua kannattava linjaus.

Kokoomus äänesti puoluekokouksessaan kahdesta huumepolitiikkaa koskevasta aloiteesta: kannabiksen laillistaminen sekä huumeiden käytön dekriminalisointi, joista kumpikaan ei mennyt läpi. Keskustalla oli puoluekokouksessa aloite käyttöhuoneista, johon puoluekokous ei yhtynyt. Sen sijaan keskustan puoluekokous yhtyi kahteen aloitteeseen, joissa otettiin huolestuneina kielteinen kanta ”huumausaineisiin sallivasti suhtautuvaan kehitykseen”.

Yleisesti ottaen puolueiden poliittiset nuorisojärjestöt ottivat hyvin perustelluilla aloitteillaan aktiivisesti kantaa suomalaisen päihdepolitiikan uudistamisen puolesta. Tulevaisuus näyttääkin uudistusten toteutumisen kannalta huomattavasti valoisammalta kuin vain muutama vuosi sitten, mutta vielä on selkeästi paljon töitä tehtävänä ennen kuin viestimme humaanista päihdepolitiikasta tavoittaa kansan syvätkin rivit. ... See MoreSee Less

Humaania päihdepolitiikkaa ry

2 weeks ago

Ylen kattavassa artikkelissa kerrotaan psykedeelien nykytutkimuksesta, psykedeeli-avusteisesta terapiasta sekä itsehoidollisesta käytöstä. Tuhannet Suomessa ja miljoonat maailmalla käyttävät psykedeelejä itsehoidollisesti. THL:n mukaan noin satatuhatta suomalaista on joskus käyttänyt LSD:tä sekä psilosybiinia sisältäviä sieniä, ja käyttäjien määrä on kasvussa.

Yli puolet kansainvälisen Global Drug Surveyn vastaajista kertoi psykedeelien käytön syyksi oman hyvinvoinnin parantamisen. Seuraavaksi yleisimmät syyt olivat huolen tai murheen käsittely ja mielenterveyden itsehoito. Tavallisimpia itsehoidon syitä olivat masennus, ahdistuneisuus, ihmissuhdeongelmat ja traumat.

Psykedeelitutkimus oli lupaavan alun jälkeen jäissä noin 50 vuotta, mutta viime vuosikymmenen aikana tutkimus ja toiveet psykedeelien saamisesta terapiakäyttöön ovat virinneet voimakkaasti. Tutkimus on pisimmällä MDMA- ja psilosybiini-avusteisessa terapiassa. Iso osa vaikeasta masennuksesta tai traumasta kärsivistä on saanut yhdisteistä merkittävää ja pitkäkestoista apua. Yhdysvaltojen lääkevirasto FDA antanee psykedeelihoidoille luvan lähivuosina.

Suomessakin on yritetty käynnistää tutkimusta psykedeeliterapiasta, mutta hankkeet ovat kariutuneet esimerkiksi nuiviin asenteisiin. Voi vain arvailla, miten suuri merkitys huumausaineiden kieltolailla ja huumeiden käytön rangaistavuudella on näihin asenteisiin ja haluttomuuteen tutkimuksen edistämiseen. Huumepolitiikan uudistaminen voisi osaltaan auttaa tutkimusalan ympärillä pyörivien tabujen purkamisessa, jotta aihetta voitaisiin käsitellä ennakkoluulottomasti.

Suomessa noin puoli miljoona ihmistä käyttää masennuslääkkeitä. Uusille lääkkeille ja hoidoille on suuri kysyntä, sillä lääkehoidossa ei ole tapahtunut kehitystä vuosikymmeniin. Uusia keinoja kaivataan kipeästi erityisesti heille, joita tällä hetkellä käytössä olevat keinot auta. ... See MoreSee Less

Humaania päihdepolitiikkaa ry

3 weeks ago

MTV Uutiset selvitti artikkelissaan rikosoikeuden professorien kantoja huumeiden käytön rangaistavuuteen. Vastaus oli yksimielinen: Huumeiden käytöstä ei tulisi rangaista.

Lainoppineiden vastaukset osoittavat tilanteen olleen asiantuntijoille selvä jo pitkään. Huumeita käyttävien rankaisemisella saadaan enemmän haittaa kuin hyötyä niin huumeita käyttäville kuin yhteiskunnalle kokonaisuutena.

Professorit painottavat puheenvuoroissaan erityisesti sitä, miten huumeiden käytön rangaistavuus vaikeuttaa huumeongelman hoitoa jo pelkästään ajamalla huumeita käyttävät marginaaliin. Samalla kommenteissa ihmetellään sitä, miten tavanomaisesti viimesijaisena puuttumiskeinona nähty rikosoikeus on huumausainepolitiikassa muuttunutkin ensisijaiseksi.

”Ei ole järkevää rangaista huumeiden käytöstä, vaan miettiä sitä enemmän hoidollisena asiana niille, joille se on ongelma. Ja niille, joille se ei ole ongelma, on rikosoikeudellisesti kyseenalaista ja jopa omalaatuista, että rankaisemme teoista, mistä ei aiheudu oikeastaan kenellekään mitään vahinkoa”, rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopisto - University of Turkusta sanoo.

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopisto - University of Eastern Finland (UEF)sta taas ihmettelee vastauksessaan rangaistavuuden perusteluja, sillä käytöstä rankaiseminen ei näyttäisi vähentävän huumeiden käyttöä.

Asiantuntijat uskovatkin kansainvälisten kehityskulkujen saapuvan myös Suomeen niin, että rikosoikeuden käyttöä huumepolitiikan työkaluna vähennetään, ja esimerkiksi käytön rangaistavuudesta luovutaan.

”Uskon, että 5–10 vuoden sisällä Suomi tässäkin suhteessa näyttää erilaiselta”, rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin Yliopistosta arvioi.

Toivotaan, että professori Nuotio on oikeassa. Teemme yhdistyksenä parhaamme sen eteen, että näin olisi. ... See MoreSee Less