“Myös Suomen huumelainsäädäntö vaatii uudistamista. Mihin vedetään raja esimerkiksi kannabiksen käytön suhteen”, lausui sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) taannoin Lahden huumetilannetta käsittelevässä tilaisuudessa.
Mykkänen on puhunut aiheesta aiemminkin. Vuoden alussa hän kuvaili niin sanottujen mietojen huumeiden käytön ja hallussapidon olevan lain kannalta ”vaikea ja monimutkainen kysymys”. Nyt hän kuitenkin tarkensi kantaansa toteamalla huumelakiemme olevan päivityksen tarpeessa.
On hienoa, että istuva ministeri toteaa nykymallin puutteellisuden. Huumausainelainsäädännön ja samalla huumepolitiikan päivittämisen tuleekin nousta yhdeksi vaaliteemaksi tulevissa eduskuntavaaleissa. Nykymalli on jo kokeiltu, ja lukuisat asiantuntijat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n pääjohtajaa myöten ovat vaatineet uudistuksia muun muassa huumeiden käytön rangaistavuuden osalta. Professori Pekka Hakkarainen on myös todennut, että uudistuksia ei ole mielekästä rajoittaa vain niin tiettyihin huumausaineisiin: rankaiseminen lisää haittoja käytetystä aineesta riippumatta.
- -
Kannatatko vastuullisempaa päihdepolitiikkaa? Liity Humaania päihdepolitiikkaa ry:n jäseneksi: hppry.fi/yhdistys/liity-ja-osallistu/
yle.fi
Lahtea on riepoteltu tiedotusvälineissä, vaikkei huumepääkaupunki-nimityksellä olisikaan katetta. Nyt Lahden kaupunki ottaa osaa keskusteluun ja haluaa lisää resursseja huumeiden vastaiseen työhön.Aloite valvotuista pistohuoneista sai taakseen Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan tuen. Miksi? Koska lautakunta ymmärtää, että ongelmien ennaltaehkäisy tutkimusnäyttöön pohjaavin keinoin on sekä huumeita käyttävien ja sivullisten hyvinvoinnin että kansantalouden näkökulmasta parempi ratkaisu kuin ongelmien jälkihoito.
Helsinki aikoo kokeilla valvottua pistotilaa huumeiden käyttöön – lopullinen päätös tehdään syksyllä
hs.fi
Sote-poliitikot hyväksyivät tiistaina aloitteen turvallisista tiloista suonensisäisten huumeiden käyttöön. Asiasta päättää varsinaisesti syksyllä valtuusto.Kun huumeita käytetään, on niin käyttäjien itsensä kuin sivullistenkin näkökulmasta hyvä, jos käyttö tapahtuu mahdollisimman vähin haitoin. Helsingissä on tämän vuoksi esitetty mahdollisuutta järjestää huumeita pistämällä käyttäville valvottuja käyttötiloja. Tällaisissa tiloissa on paikalla ammattilaisia, jotka tarvittaessa neuvovat pistämisen toteuttamisessa mahdollisimman vähähaittaisella tavalla. Henkilökunta on myös jatkuvassa elvytysvalmiudessa, millä on monissa maissa ollut merkittävä vaikutus yliannostuskuolemien vähenemisessä.
Asiaa on pidetty esillä Helsingin kaupunginvaltuustossa, jossa neurologian erikoislääkäri ja kaupunginvaltuutettu Kati Juva teki asiasta hiljattain aloitteen. Kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee asiaa huomenna. Asia on saanut tukea sekä tutkijoilta että poliitikoilta. Helsingin poliisi katsoo aloitteen olevan “osaltaan omiaan avaamaan huumausaineisiin liittyvää yhteiskunnallista keskustelua”, ja toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteillä on “merkittävä rooli huumausaineiden käyttöön liittyvien haittojen ja vaarojen ennalta ehkäisyn näkökulmasta”. Poliisi kuitenkin esittää lausunnossaan myös epäilystä aloitetta kohtaan:
“Poliisin käsityksen mukaan käyttötilojen perustaminen ei merkittävästi vaikuttaisi huumeidenkäytöstä johtuvan häiriökäyttäytymisen vähenemiseen, vaikka pistotiloja perustellaan myös yleisen järjestyksen ja turvallisuuden parantumisella.”
Kun poliisi puhuu käsityksistään, olisi hyvä, jos tulisi myös selväksi, mihin kyseiset käsitykset perustuvat. Tutkimusnäytön kanssa poliisin käsitykset eivät tässä tapauksessa ole linjassa, sillä näyttää pikemminkin siltä, että valvotuilla käyttötiloilla on mahdollista keventää poliisin työtaakkaa: esimerkiksi Kööpenhaminassa käyttöhuoneilla on poliisien laaja tuki, sillä niiden myötä julkisissa tiloissa tapahtuvan piikityksen ja asiaan liittyvien järjestyshäiriöiden määrä on selkeästi vähentynyt.
Asiaa kommentoinut THL toteaa lausunnossaan, että kansanterveyden näkökulmasta tilojen tärkein tehtävä on tarjota tietoa tartuntataudeista ja niiltä suojautumisesta sekä mahdollistaa turvallinen pistäminen puhtailla välineillä. THL muistuttaa myös, että tartuntatautien hoito käy yhteiskunnalle kalliiksi, minkä vuoksi ennaltaehkäisyä ei kannata laiminlyödä.
Valvotuista käyttötiloista on tutkimusta ja kokemusta monista maista. Näytön perusteella käyttöhuoneet voivat vähentää huumeisiin liittyviä ongelmia huomattavasti. Vähähaittaisemman käytön lisäksi ne mahdollistavat kontaktin luomisen käyttävien ja ammattilaisten välille, ja oikein toteutettuna näyttävätkin lisäävän esimerkiksi vieroitukseen ja ylipäänsä hoitoon hakeutumisten määrää.
Tässä kuvattujen seikkojen perusteella käyttötilojen voisi siksi viisaasti toteutettuna olettaa saavan tukea kaikilta, joiden mielestä on syytä tavoitella vähemmistä huumeongelmista kärsivää yhteiskuntaa.
- -
Kannatatko vastuullisempaa päihdepolitiikkaa? Liity HPP:n jäseneksi: hppry.fi/yhdistys/liity-ja-osallistu/
hs.fi
Valvottuja huumeidenkäyttötiloja on maailmalla noin sata. Niistä suurin osa Euroopassa.Päihdepäivät 2017
”Miksi rankaisemme huumeita käyttävää?”
Maailma kylässä -festivaalit 2017
Teivo Teivainen: ”Kieltolakiin perustuva huumepolitiikka tiensä päässä”
Huumesota est. 1961 – rauhanneuvottelujen aika? -keskustelutilaisuus
STM:n huumausainepoliittinen seminaari
HPP ry:n puheenvuoro sosiaali- ja terveysministeriössä.
Arkadianmäki ajan tasalle -vaalipaneeli
Vaalipaneeli ja yleisökysymykset lähes kokonaisuudessaan.
Savua ilman tulta -seminaari
Markku Soikkeli: Haittojen vähentäminen ja suomalainen päihdepolitiikka
