Viimeisimpiä Facebook-julkaisujamme
Liity Humaania päihdepolitiikkaa ry:n jäseneksi ja tue työtämme paremman päihdepolitiikan puolesta. holvi.com/shop/hpp-ry/
Humaania päihdepolitiikkaa ry toimii jäsenmaksujen ja lahjoitusten varassa. Niillä katetaan yhdistyksen menot tapahtumien järjestämisestä, videoiden sekä muun viestintämateriaalin tuottamiseen ja kotisivujen ylläpitoon.
Yhdistys on pieni, mutta tavoitteemme kunnianhimoisia. Osoita siis tukesi ja liity HPP:n jäseneksi! Pelkkä jäsenmaksu auttaa yhdistystä jo pitkälle, mutta jäsenillä on myös mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhdistyksen toimintaan sekä edistää kestävämpää ja inhimillisempää huumausainepolitiikkaa. Valtaosa yhdistyksen toiminnasta on lähtöisin yksittäisen jäsenen ideasta, jota yhdistys on lähtenyt yhdessä edistämään.
Verkkokaupassamme voit maksaa 15 euron alennetusta jäsenmaksusta aina suurempiin tuen osoituksiin.
Rankaiseva huumepolitiiikka on ajautunut kriisiin, kirjoitetaan Voima-lehden riippuvuus-teemanumerossa. Myös me pääsimme kertomaan, miten huumepolitiikkaa täytyy uudistaa.
Yhdistyksemme puheenjohtaja, Juho Sarvanko, yhtyy asiantuntijoiden ja tutkijoiden näkemykseen huumepoliittisten uudistusten tarpeesta.
”Nykyinen linja leimaa ihmiset rikollisiksi ja asettaa heidät ulkopuolisen asemaan. Se, että henkilö käyttää päihteitä ei tarkoita, että hän olisi ihmisenä huonompi. Jos päihteiden käyttö määritellään rikolliseksi toiminnaksi, ihmiset eivät uskalla puhua siitä, ja kynnys hakea apua nousee.”
Jutussa tuodaan esille monia tärkeitä aiheita: Erityisesti nuorten huumekuolemien lisääntyminen, huumehaittojen kasvu ja se, miten nykyinen politiikka ylläpitää ja kärjistää ongelmia, ei vähennä niitä. Samalla se käy läpi keinoja, joilla tilanteeseen voitaisiin tehokkaasti puuttua. Valvottujen huumausaineiden käyttötilojen ja huumeiden todellisen koostumuksen selvittävien aineanalyysipalveluiden lisäksi haastatellut asiantuntijat vaativat varsinkin käytön rangaistavuudesta luopumista.
Sarvanko hahmottaa huumepolitiikan muutostarpeet kaksiportaisena siirtymänä.
”Ensiksi olisi luovuttava pienten huumausainemäärien hallussapidon ja käytön rangaistavuudesta. Pitkän tähtäimen tavoitteena olisi miettiä, kuinka saisimme päihdekaupan sääntelyn piiriin. Kauppa on tällä hetkellä täysin sääntelemätöntä. Lait eivät määrittele, mitä tai kenelle myydään, eikä minkäänlaista laadunvalvontaa ole. Tämä lisää päihteidenkäytön riskejä merkittävästi. Lisäksi taloudellinen hyöty valuu rikollisjärjestöille, joiden toimintamallit eivät ole eettisellä pohjalla. Päihteiden myyntiä tulisi kyetä sääntelemään siten, että haitat vähenisivät ja saatavuutta rajoitettaisiin.”
Sarvangon lisäksi jutussa kuullaan THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkaraista, A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhkia, A-klinikkasäätiön projektikoordinaattori Janne Nahkuria ja Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotiota.
”Hyvinvointivaltiomme ei ole kyennyt moralistisen kieltolakiajattelun takia reagoimaan ihmisten hätään. Huumausainepolitiikka on ollut laatikko, johon emme ole uskaltaneet kurkistaa. Se vaatisi nyt totaalisen uudelleenarvioinnin. Yhteiskunta alkaa viimein olla valmis katsomaan asioita silmästä silmään”, Nuotio toteaa jutun lopussa.
voima.fi
Rankaiseva huumepolitiikka on ajautunut kriisiin. Huumeiden haitat ovat lisääntyneet, huumeita käyttävät ihmiset syrjäytyvät yhteiskunnasta ja hoidon saatavuus kärsii. Tutkijat ja asiantuntija...Videollamme Helsingin Vihreiden varapuheenjohtaja Coel Thomas kertoo, miten hänen näkemyksensä mukaan kannabis voitaisiin laillistaa Suomessa – käytännössä!
Esityksessään Thomas kertoo paitsi Suomen olosuhteita varten luodusta kannabiksen sääntelymallista, myös visionsa siitä, miten kannabiksen laillistaminen voitaisiin saada poliittisesti vietyä lävitse eduskunnassa.
Thomas kertaa myös, miten isolta osalta hänen työnsä tuloksena vihreät päätyivät puoluekokouksessaan ensimmäisenä eduskuntapuolueena kannattamaan kannabiksen laillistamista.
Osa videolla mainituista suunnitelmista on jo siirtynyt käytäntöön: Kannabiksen laillistamista vaativa kansalaisaloite on tänään allekirjoitusten keruun puolivälissä. Se on kerännyt tähän mennessä noin 24 000 allekirjoitusta eli vähän alle puolet vaaditusta. Linkki #kannabislailliseksi-kampanjaan kommenteissa.
Video taltioitiin Humaania päihdepolitiikkaa ry:n järjestämässä Tukea Ei Tuomioita -viikonlopputapahtumassa 5.8.2022. Julkaisemme loputkin puheenvuorot perjantaisin seuraavien viikkojen aikana työnimellä #päihdepoliittinenperjantaivideo. Tarkoituksena on tätä kautta myös nostaa päihdeaiheet osaksi kevään eduskuntavaalikeskustelua.
Voit osallistua keskusteluun jakamalla ja kommentoimalla videoita ja liittymällä Humaania Päihdepolitiikaa ry:n jäseneksi. Vuoden 2023 jäsenmaksun voi suorittaa osoitteessa; holvi.com/shop/hpp-ry/
Coel Thomas: kannabiksen laillistaminen
youtu.be
Helsingin Vihreiden varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu Coel Thomas kertoo, miten hänen näkemyksensä mukaan kannabis voitaisiin laillistaa Suomessa.Esitykse...Symppis on matalan kynnyksen päiväkeskus, joka tarjoaa huume- ja mielenterveysongelmista kärsiville terveys- ja sosiaalineuvontaa, ruokaa ja lämpimän levähdyspaikan. Annoimme joululahjaksi Sörkän symppiksen kävijöille 300kpl uudenlaisia ja tehokkaampia steri-filttereitä, joita ei Suomesta vielä saa.
Uudet steri-filtterit poistavat yli 99,9 % mikro-organismeista sekä kaikki liukenemattomat ainesosat.
Injektoitava seos voi olla kontaminoitunut elävillä mikro-organismeilla: bakteereilla ja sienillä. Kontaminaatio voi tulla eri lähteistä, kuten likaantuneista käsistä, ei-steriileistä valmisteluvälineistä tai itse aineesta. Liukenemattomia ainesosia on lähes kaikissa injektiovalmisteissa, olivatpa ne tabletteja ja kapseleita tai katuhuumeita. Liukenemattomat aineet voivat aiheuttaa paiseita ja haavaumia sekä tukkia verisuonia.
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta tasapuolisesti kaikille!
Vuoden poliisiksi on valittu Jari Kyllönen, joka palkittiin ansioistaan huumerikostutkinnassa. Kyllönen toimii myös Irti huumeista ry:n varapuheenjohtajana ja on säännöllinen puhuja erilaisissa päihteisiin liittyvissä tilaisuuksissa.
Poliisi ja oikeus -lehdessä alunperin julkaistu artikkeli ei ole henkilökuvaus, vaan Kyllösen mielipiteillä, kokemuksilla ja lainauksilla höystetty juttu huumetilanteesta Suomessa. Jutun alkupuoli vaikuttaakin melko vanhanaikaiselta nuorille suunnatulta valistukselta varoittavien esimerkkien ja suoranaisen pelottelun keinoin.
“Kyllönen viittaa muun muassa kannabikseen, jonka käyttö on lisääntynyt huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Kannabiksen käyttö on rangaistavaa, ja jos nuori jää sen käytöstä kiinni, otetaan häneltä sormenjäljet ja valokuvat. Vaikka rikos vanhentuu, tiedot katoavat poliisin tietokannasta vasta 10 vuotta henkilön kuoleman jälkeen. Tämä voi nousta esiin, jos nuori pyrkii myöhemmin ammattiin, jossa vaaditaan turvallisuusselvitys. Pääsy haaveammattiin voi tyssätä kuin seinään.
– Onko yhden illan päihtymys sen arvoista, että se hiekoittaa nuoren koko tulevaisuuden? Kyllönen kysyy.”
Jutusta nousee kuitenkin esille kaksi mielenkiintoista ja ajankohtaista aihetta: käytöstä rankaiseminen sekä käyttöhuoneet. Vaikka otsikon perusteella voisi hetken kuvitella, että Kyllönen kyseenalaistaisi rankaisemisen mielekkyyden, hän sen sijaan tarjoaa ratkaisuksi hoitoonohjausta pakkokeinona sekä lisäystä poliisien resursseihin huumeongelman hoitamiseksi.
“Rankaiseminen ei kuitenkaan ole se pääasiallinen juttu, vaan hoitoonohjaus…Kun kiinniotettu on hetken ollut poliisivankilassa ja vapautuu sieltä, hän etsii ensimmäiseksi seuraavan käyttöannoksen vieroitusoireisiin. Jos poliisilla olisi mahdollisuus ottaa henkilö kyytiin ja viedä suoraan hoitopaikkaan, uskon, että saisimme enemmän ihmisiä hoidon piiriin. Se vaatisi yhteistyötä eri hoitopaikkojen kanssa sekä tietysti resursseja ja rahaa.”
Käyttöhuoneista Kyllönen toteaa: “Keskusteluissa Suomea verrataan esimerkiksi Tanskaan tai Portugaliin, missä opiaatit ovat yleisiä. Suomen ongelma on puolestaan sekakäyttö, jossa myrkytystila tulee viiveellä, ei käyttöhuoneessa. Toisaalta jotta huumekuolemat saataisiin vähenemään, tulisi kaikki temput kokeilla. Käyttöhuoneet ovat kaksipiippuinen juttu ja poliittisesti hyvin arka aihe.”
Toisien sanoen, jos vuoden poliisin linjaukset voidaan millään tavalla tulkita poliisin linjaksi, on tarjolla enimmäkseen sitä samaa kuin ennenkin, mutta hieman pehmeämmin viestittynä. Rankaisemiseen saadaan inhmillinen ote, kun puhutaan päihderiippuvuudesta sairautena sekä hoitoonohjauksesta, joka ei tällä hetkellä toteudu käytännössä lainkaan ja vaaditaan lisää resursseja sen sijaan, että kyseenalaistettaisiin poliisin resurssien haaskausta sekä nykyisten lakien mielekkyyttä. Kuitenkin, jossain määrin jutusta voi nähdä myös poliisin asenteiden viime vuosina hieman lieventyneen; hoitoonohjausta korostetaan rankaisemisen sijaan, eikä käyttöhuoneita enää täysin tyrmätä.
www.spjl.fi
Ei mene juuri päivääkään, etteikö mediassa käsiteltäisi Suomen huumetilannetta. Eikä ihme, tilanne on huolestuttava. Sen tietää Vuoden Poliisi, rikosylikonstaapeli Jari Kyllönen.
Maailma kylässä -festivaalit 2018
Huumesodan loppu: Ihmisoikeuksien aika / Ending the war on drugs – Time for human rights?
Nuorten filosofiatapahtuma
Nufit 2018 tapahtumassa keskusteltiin otsikolla “Absurdia päihdepolitiikkaa”
Huumeet ja ihmisarvoinen elämä -seminaari
Rankaisemisen vaikutukset huumeisiin liittyviin ongelmiin
Uskalla puhua huumeista
Vanhanmallinen kieltolakiin perustuva politiikka on tiensä päässä
Päihdepäivät 2017
”Miksi rankaisemme huumeita käyttävää?”
Maailma kylässä -festivaalit 2017
Teivo Teivainen: ”Kieltolakiin perustuva huumepolitiikka tiensä päässä”
Huumesota est. 1961 – rauhanneuvottelujen aika? -keskustelutilaisuus
STM:n huumausainepoliittinen seminaari
HPP ry:n puheenvuoro sosiaali- ja terveysministeriössä.