Viimeisimpiä Facebook-julkaisujamme
Tänä viikonloppuna Nordic Reform Conference -tapahtumaan kokoontuvat pohjoismaisen päihdepolitiikan korjaamisesta kiinnostuneet asiantuntijat ja aktivistit eri puolilta Pohjolaa.
Tapahtumassa kuullaan myös Suomen huumepolitiikan tilanteesta ja Suomen ainetunnistuspalveluiden tulevaisuudesta, opioidikriisin ratkaisuista sekä poliisin pyrkimyksistä vaikuttaa huumepolitiikkaan Norjassa.
Konferenssi järjestetään jälleen Norjan Oslossa 29.–30. syyskuuta. Lippuja voi vielä ostaa konferenssin sivuilta.
Nordic Reform Conference - 2023
www.nordicreform.com
Join to learn what can be done to minimise the harms caused by both drug use and current drug policies.Suomen Lehdistössä julkaistussa kolumnissa nostetaan esille viihdekäyttäjien vastuu rikollisjärjestöjen rahoittamisesta.
Yhdistyksessämme onkin odotettu, milloin tämä Briteistä ja Ruotsista tuttu keskustelu käyttäjien vastuusta tulee Suomeen.
Ensimmäiseksi on tärkeä huomioida, että kirjoitus jättää kokonaan huomioimatta huumeiden kieltolain roolin ilmiön luojana. On selvää, että huumeiden täyskiellon ollessa voimassa markkinoilla ei ole “reilun kaupan kokaiinia”, koska tuotevastuu perustuu tuotantoketjujen jäljitettävyydelle, menestyksekäs huumerikollisuus taas niiden häivyttämiselle.
Kiinnostava nosto tekstissä on retorinen kysymys “ostaisiko Alkosta viinipullon, jos sen tuottajan toiminnassa olisi paljastunut työntekijöihin kohdistuvaa alistamista, riistoa ja väkivaltaa”. Lauseen historiattomuus on ilmeinen: Suomessa alkoholin kieltolain ollessa voimassa 1919–1932 suomalaiset hankkivat pimeitä pulloja tietäen, että samana ajanjaksona salakuljettajat surmasivat tulitaisteluissa heitä jahtaavia viranomaisia.
Suomalaiset tekevät päivittäin vastuuttomia kulutusvalintoja, oli kyse sitten päihteistä tai vaikka urheiluvaatteista tai hedelmistä, joiden tuotantoon tunnetusti liittyy lukuisia eettisiä ongelmia. Vaikka keskustelu vastuullisesta kuluttamisesta on perusteltua on hyvä pohtia, saavutetaanko vastuullisuuskysymyksissä ratkaisu peräänkuuluttamalla yksilön vastuuta tehdä informoituja kulutusvalintoja vai muokkaamalla yhteiskuntaa niin, että järjestelmämme tekee vastuullisemmista valinnoista helpompia. Toistaiseksi ensiksi mainittu ei ole näyttäytynyt järin tehokkaana menetelmänä.
Vielä suurempi kolumnin herättämä kysymys lienee kuitenkin se, onko viihdekäyttäjien moraalisen vastuun penääminen tosiasiallisesti tehokas tapa vähentää rikollisjärjestöjen huumekaupalla keräämiä rahamääriä.
Alkoholin osalta tiedämme, että alkoholia eniten juova 10 prosenttia juo noin puolet kaikesta alkoholista ja vähiten juova 50 prosenttia juo alle 10 prosenttia. Eniten juovaa ryhmää voitaneen luonnehtia alkoholiongelmaisiksi, eli riippuvuussairaiksi, joiden käyttöä ohjaa harkittujen valintojen sijaan pakonomainen addiktiokäyttäytyminen. Ei ole kohtuullista vaatia heiltä “moraalista selkärankaa” kuluttamisessaan.
Vaikka kaikki päihteet eivät todennäköisesti ole tässä suhteessa samanlaisia keskenään, voi silti pohtia millainen käytön jakauma on esimerkiksi amfetamiinin, kokaiinin tai MDMA:n osalta. Jos huumeidenkin osalta markkinat pitää pyörimässä viihdekäyttäjien suuren enemmistön sijaan riippuvuudestaan kärsivä kymmenys, eikö keskustelussa huumemarkkinoista olisi olennaisinta keskittyä kysymykseen huumeriippuvuudesta kärsivien ihmisten hoitamisesta, ei viihdekäyttäjien moraalista?
Jos pieni vähemmistö käyttää suurimman osan huumeista, olisi näiden ihmisten auttaminen ja riippuvuussairauden hoito isoin isku, jonka yhteiskunta voi käyttäjiin kohdistettavilla toimilla järjestäytyneen rikollisuuden varainhankintaan tehdä. Se myös kohdistuisi pienempään ihmisryhmään, jolloin toimenpiteet ovat myös tehokkaita, puhumattakaan siitä inhimillisestä kärsimyksestä, joka riippuvuussairaita hoitamalla vältetään.
Tästä näkökulmasta huomion kääntäminen viihdekäyttäjään sinänsä perustellusta vastuullisuusnäkökulmasta näyttäytyy moralistiselta eikä järin tehokkaalta menetelmältä puuttua merkittävään yhteiskunnalliseen ongelmaamme. Ihmisten on syytä pohtia kulutusvalintojaan kriittisesti, mutta todellista muutosta tavoitellessa meidän on moraalisen ylemmyyden haun sijaan autettava niitä, joiden kärsimys on suurinta.
Rikollisryhmä, joka näyttää meiltä – Suomen lehdistö
suomenlehdisto.fi
Elokuun alussa, noin viikko ennen Flow-festivaalia olin mukana keskustelussa, jossa yksi osallistuja ilmoitti, ettei pärjää festaria ilman huumeita. Jollain on pakko päihtyä, mutta alkoholista tu...Tänään 20.9 julkistetussa historiallisessa raportissa YK:n ihmisoikeusvaltuutettu tuomitsi rankaisuihin keskittyvän globaalin huumepolitiikan. Raportin mukaan maailmanlaajuinen "huumeiden vastainen sota" on epäonnistunut ja raportissa vaaditaan uutta lähestymistapaa, joka perustuu terveyteen ja ihmisoikeuksiin. Yhtenä ehdotuksena raportissa tuodaan jopa esiin huumeiden laillinen sääntely.
Yli 130 kansalaisyhteiskunnan organisaatiota lähes 50 eri maasta allekirjoitti myös vetoomuksen tukemaan raporttia. Vetoomuksessa kehotetaan kansainvälistä yhteisöä uudistamaan ja tasapainottamaan maailmanlaajuista huumausainevalvontajärjestelmää sekä kansallisia huumelakeja ja -politiikkaa pannakseen täytäntöön YK:n ihmisoikeusvaltuuten suositukset. Järjestömme on yksi kyseisen vetoomuksen allekirjoittajista.
Vetoomus allekirjoittajineen löytyy täältä:
idpc.net
Over 100 civil society groups worldwide urge the international community to listen to the UN Human Rights Chief's call for reforming global drug control regime and national drug laws.Suomen huumekuolemien kasvu ja erityisesti nuorten huumekuolemat ovat nousseet isoksi keskustelunaiheeksi Suomessa – kuten oikein onkin.
Ajatushautomo Päihdepolitiikka Nyt on kuitenkin nostanut esille, että tärkeästä aiheesta keskustellessa pitää tosiasioiden olla suorassa. Ajatushautomon artikkelissa käydään läpi sitä, onko Suomi nuorten huumekuolemien kärkimaa, kuten asiasta on usein uutisoitu. Myös HPP on kirjoittanut teemasta useita kertoja.
Artikkelissa ajatushautomo jäljittää väitteen lähteeksi Euroopan huumevirasto EMCDDA:n raportissa esiintyneen kuvaajan. Artikkeli osoittaa, että lause, jonka mukaan Suomi on nuorten huumekuolemien kärkimaa, asettautuu kyseenalaiseksi muun muassa vertailukelpoisen tiedon puutteen vuoksi. Maiden välisen vertailun sijaan suositus olisikin käyttää lukuja maan sisäisen kehitystrendin seurannassa.
Juuri tähän artikkelin mukaan tulisikin kiinnittää huomiota: Suomessa sekä alle 25-vuotiaiden että 25–44-vuotiaiden huumekuolemat ovat lisääntyneet jyrkästi 2010-luvun loppupuoliskolla.
“Vaikka olisimme Euroopan ykkösiä, mutta kuolemien määrä olisi ollut laskusuunnassa jo viimeiset viisi vuotta, niin ehkä arvioisimme, että teemme oikeita asioita ja pidetään kiinni hyvästä kehityssuunnasta. Jos taas kehityssuunta olisi jatkuvasti nousussa, olisi syytä miettiä tilanteeseen reagoimista, oli sijoituksemme muihin maihin verrattuna mikä hyvänsä”, artikkelissa todetaan.
www.paihdepolitiikka.fi
Kuva: Euroopan huumausaineraportti 2022, EMCDDA Suomessa on eniten nuorten huumekuolemia Euroopassa: Totta vai tarua?Julkaistu 2.4.2023Jos et halua lukea yksityiskohtaista taustoitusta ja faktojen tar...THL ehdottaa huumeiden käytön dekriminalisointia yhtenä keinona ehkäistä erityisesti nuorten lisääntyneitä huumekuolemia.
Rangaistavuuden poistaminen madaltaisi avun hälyttämisen kynnystä. Lisäksi käyttöhuoneiden ja ainetunnistuspalvelun kokeilu ja käyttöönotto helpottuisivat.
Yhteensä kaksitoista huumekuolemien ehkäisyn keinoa sisältävät mm. myös:
-Opioidikorvaushoito
-Huumeita käyttävien ihmisten terveysneuvonta
-Käyttöhuone (huumehaittojen ehkäisykeskus)
-Kotiin vietävän naloksoni
-Avun hälyttämisen kynnyksen madaltaminen
-Stigman vähentäminen
-Ainetunnistuspalvelu
Lue lisää THL:n sivuilta.
Aika toimia! THL julkaisi kaksitoista keinoa ehkäistä huumekuolemia - Tiedote - THL
thl.fi
Julkaisussa on taustoitettu ja arvioitu kaksitoista teemaa ja menetelmää, joiden avulla huumekuolemia voitaisiin ehkäistä Suomessa.
Maailma kylässä -festivaalit 2018
Huumesodan loppu: Ihmisoikeuksien aika / Ending the war on drugs – Time for human rights?
Nuorten filosofiatapahtuma
Nufit 2018 tapahtumassa keskusteltiin otsikolla “Absurdia päihdepolitiikkaa”
Huumeet ja ihmisarvoinen elämä -seminaari
Rankaisemisen vaikutukset huumeisiin liittyviin ongelmiin
Uskalla puhua huumeista
Vanhanmallinen kieltolakiin perustuva politiikka on tiensä päässä
Päihdepäivät 2017
”Miksi rankaisemme huumeita käyttävää?”
Maailma kylässä -festivaalit 2017
Teivo Teivainen: ”Kieltolakiin perustuva huumepolitiikka tiensä päässä”
Huumesota est. 1961 – rauhanneuvottelujen aika? -keskustelutilaisuus
STM:n huumausainepoliittinen seminaari
HPP ry:n puheenvuoro sosiaali- ja terveysministeriössä.