Uusi EU:n huumausainestrategia ja toimintasuunnitelma julkaistu – viisi pilaria turvallisuudesta terveyteen
Euroopan komissio julkaisi torstaina 4. joulukuuta kommunikoinnin uudesta EU:n huumausainestrategiasta sekä sitä täydentävästä toimintasuunnitelmasta laitonta huumekauppaa vastaan. Strategia ja toimintasuunnitelma menevät seuraavaksi EU jäsenvaltioille, Euroopan parlamentille ja EU neuvostolle käsiteltäväksi.
25-sivuinen strategia perustuu viiteen pilariin, joiden tavoitteena on: 1) parantaa EU:n ja kansallisia valmiuksia ennakoida ja reagoida huumeisiin liittyviä terveys- ja turvallisuusuhkia; 2) suojella eurooppalaista kansanterveyttä näyttöön perustuvilla ennaltaehkäisevillä toimilla ja hoidoilla; 3) parantaa turvallisuutta ja suojella yhteiskuntaa huumeiden tuotannolta ja salakuljetukselta sekä torjua rikollisten soluttautumista yhteiskuntaan; 4) vähentää huumeisiin liittyviä haittoja, jotka koskevat yksilöiden terveyttä sekä sosiaalisia- ja ympäristöhaittoja; sekä 5) rakentaa vahvoja kumppanuuksia erityisesti kolmansien maiden ja alueiden kanssa.
Jokaisen pääpilarin alla on useita strategisia prioriteetteja, joissa kehotetaan EU-maita erilaisiin toimenpiteisiin. Strategia ei kuitenkaan ole laillisesti sitova, eli se ei sinänsä velvoita jäsenvaltioita tiettyihin toimiin, mutta sitä voi pitää vahvana suosituksena. Strategiaa ei myöskään tässä vaiheessa ole vielä vahvistettu. Se todennäköisesti tapahtuu ensi vuoden alussa, kun edellinen strategia päättyy. Myöskään toimintasuunnitelma, joka keskittyy laittomaan huumekauppaan, ei varsinaisesti sido jäsenvaltioita toimintaan, mutta se sisältää erilaisia toimintaehdotuksia.
EU:n lippu otettiin alunperin käyttöön tasan 70 vuotta sitten Euroopan neuvoston tunnukseksi.
Toimintasuunnitelma sisältää kuusi painotusaluetta, jotka osaltaan kytkeytyvät strategian pilareihin. Näitä ovat 1. sopeutuminen kehittyviin salakuljetusreitteihin ja muotoihin (pilari 3: turvallisuuden vahvistaminen) 2. rikollisuuden ehkäisy ja huumeisiin liittyvän väkivallan vähentäminen (pilari 4: haittojen vähentäminen) 3. yhteistyön vahvistaminen lainvalvonnan, oikeuslaitoksien ja tulliviranomaisten välillä (pilari 3: turvallisuuden vahvistaminen) 4. synteettisten huumeiden ja niiden valmistukseen käytettävien lähtöaineiden tuomien haasteiden ratkaiseminen (pilari 3: turvallisuuden vahvistaminen ja pilari 4: haittojen vähentäminen) 5. tutkimuksen, kehityksen ja innovaation edistäminen (pilari 1: valmiuksien kehittäminen) 6. kansainvälisen yhteistyön ja kumppanuuksien vahvistaminen (pilari 5: vahvojen kumppanuuksien rakentaminen).
Se, että toimintasuunnitelma keskittyy yksinomaan laittomaan huumausainekauppaan ja monet sen yllä esitetyt painotusalueet kytkeytyvät strategian pilariin 3 eli turvallisuuden vahvistamiseen, kertoo kuinka niin strategia kuin sitä täydentävä toimintasuunnitelma painottuu enemmän turvallisuuteen kuin terveyteen. Tämä turvallisuuspainotus keskittyy järjestäytyneisiin rikollisorganisaatioihin ja osaltaan heijastaa nykyistä turvallisuutta korostavaa ilmapiiriä. International Drug Policy Consortium (IDPC) on omassa kriittisessä analyysissään strategian sisällöstä nostanut esiin useita ongelmakohtia liittyen tähän turvallisuuspainotukseen.
Turvallisuuspainotuksesta huolimatta strategia sisältää myös useita ehdotuksia, jotka ovat tärkeitä nostaa esiin. Esimerkiksi strategian pilarissa 4 liittyen haittojen vähentämiseen mainitaan, kuinka jäsenvaltioiden tulisi laajentaa haittoja vähentäviä toimenpiteitä, esimerkiksi huumeiden testauspalveluiden, valvottujen huumeiden käyttötilojen sekä liikkuvien yksiköiden kautta, jotka tutkitusti tarjoavat monenlaista terveys- ja sosiaalitukea. Nämä haittoja vähentävät interventiot tulisi myös integroida muihin terveyden edistämistoimiin korkean riskin väestöryhmien tavoittamiseksi. Tähän kuuluu myös tiivis yhteistyö terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisten, kansalaisyhteiskunnan ja erilaisten vertaisryhmien välillä, muun muassa ihmisten, jotka käyttävät huumeita.
Strategiassa kehotetaan jäsenvaltioita myös ryhtymään toimiin huumeiden yliannostuksen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi, erityisesti opioideihin liittyen, muun muassa lisäämällä näyttöön perustuvien toimenpiteitä, kuten opioidikorvaushoitoa ja opioidien yliannostusten vasta-aineena käytettävän naloksonin saatavuutta, mukaan lukien kotiin vietävien naloksoniohjelmien muodossa. Suomessa kansanedustajat ja Atte Harjanne (vihr.) ja Timo Furuholm (vas.) jättivät syyskuussa naloksonin laajemmasta jakelusta hallitukselle kirjallisen kysymyksen, sillä vaikka naloksonia sisältävä nenäsumutevalmiste on nykyisin reseptivapaa lääke, nykylaki ei salli sen nimetöntä jakamista esimerkiksi terveysneuvontapisteissä ihmisille, jotka eniten sitä tarvitsisivat eli heille, jotka käyttävät opioideja. Päihdelääketieteen professori Solja Niemelä kannattaa kansanedustajien ehdotusta. Vastauksessaan kansanedustajien kysymykseen sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen toteaa, että ”Jos naloksonin jakelussa terveydenhuollon toimipisteistä havaitaan esteitä ja ongelmia, sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää prosessin lainsäädännön tai ohjeistusten muuttamiseksi.” Ymmärtääksemme tällainen prosessi on käynnissä, mutta vielä ei ole varmaa, milloin ja missä muodossa mahdollinen muutos tulee.
Kuva: Civil Society Forum on Drugs (CSFD) vuosikokous Brysselissä joulukuussa 2025, jossa käsiteltiin EU:n uutta huumausainestrategiaa. Mukana myös HPP:n hallituksen jäsen Aleksi Hupli.
Strategiassa nostetaan myös kansalaisyhteiskunnan tärkeys päihdepolitiikan kehittämisessä niin EU:ssa kuin kansallisesti. Strategiassa muun muassa mainitaan nimeltä asiantuntijaryhmä Civil Society Forum on Drugs, jonka jäsen HPP ry on, ja kuinka se on tärkeässä roolissa EU-tasolla strategian toteuttamisessa. Strategian mukaan kansallisella tasolla kansalaisyhteiskunnan ensikäden tietoa nousevista trendeistä ja tehokkaista vastauksista niihin tulisi tehokkaammin valjastaa päihdepolitiikan ja toimenpiteiden muodostamiseen ja toteuttamiseen. Tämä sisältää myös riittävien resurssien varmistamisen ja kohdentamisen päihdepalveluille. Kansalaisyhteiskunnan osallistumisen edistäminen on strategian mukaan ratkaisevan tärkeää kaikilla tasoilla kattavan ja osallistavan päihdepolitiikan kehittämiseksi. Se on tervetullut painotus varsinkin Suomen kontekstissa, sillä vuonna 2023 julkaistu raportti korosti, että Suomessa on merkittäviä puutteita kansalaisyhteiskunnan virallisessa osallistumisessa Suomen huumausainepoliittiseen päätöksentekoon. Raportin toimeksiantaja, Correlation European Harm Reduction Network (C-EHRN), antoikin alkuvuodesta 2025 sosiaali- ja terveysministeriölle useita suosituksia suomalaisen kansalaisyhteiskunnan osallisuuden lisäämiseksi.
HPP ry on CSFD:n jäsen toimikaudella 2024-2028.
Strategiassa mainitaan lisäksi, että jäsenvaltioiden tulisi huomioida tietyt riskiryhmät haittoja vähentävässä työssä, kuten mielenterveysongelmaiset, seksuualivähemmistöt, maahanmuuttajat, nuoret eri vapaa-ajan ympäristöissä, kuten yökerhoissa tai festivaaleilla sekä vangit. Tuleva EU-presidentti Kypros aikookin keskittyä kaudellaan erityisesti vankipopulaatioihin ja päihdehoidon kehittämiseen vankiloissa ihmisoikeuksia kunnioittavalla ja haittoja vähentävällä tavalla.
Strategiassa tuodaan myös esiin kuinka jäsenvaltioiden tulisi myös toteuttaa sukupuolisensitiivisiä toimenpiteitä kaikissa strategiapilareissa varmistaakseen syrjimätön ja esteetön pääsy päihdepalveluihin, erityisesti hoidon ja haittojen vähentämisen osalta. Räätälöityihin palveluihin tulisi sisällyttää vain naisille suunnattuja vaihtoehtoja, lastenhoitoa ja erikoistunutta traumatietoista tukea.
(Lue blogimme aiheesta! Traumainformatiivisuudesta näkökulmia inhimillisempään päihdepolitiikkaan).
Strategian mukaan päihdepolitiikan tulisi myös sisällyttää huumeisiin liittyvän stigman kokeneita yksilöitä, mukaan lukien ihmisiä, jotka käyttävät huumeita ja muita huumeisiin liittyvien palveluiden asiakkaita. Tähän liittyy ajatus, että ihmisten pitäisi päästä vaikuttamaan heitä koskevaan päätöksentekoon, jonka voi tiivistää lauseeseen; Nothing about us, without us! Ei mitään meistä, ilman meitä!
Aika näyttää onko uudella EU-strategialla käytännön vaikutuksia jäsenvaltioiden, kuten Suomen, päihdepolitiikkaan. Ainakin se turvallisuuspainotuksesta ja siihen liittyvistä ongelmista huolimatta sisältää myös tärkeitä terveysnäkökulmia ja humaanimpaa päihdepolitiikkaa esiin tuovia strategisia prioriteetteja.
Linkki Euroopan komission tiedotteeseen strategiasta ja toimintasuunnitelmasta: Commission presents new EU Drugs Strategy and Action Plan against drug trafficking
Kirjoittaja: Aleksi Hupli YTT, HPP ry:n hallituksen jäsen ja edustaja Civil Society Forum on Drugs asiantuntijaryhmässä
