Kansalaisvaikuttaminen ja psykedeeliterapian tulevaisuus – dokumentti ja paneelikeskustelu
Tunnetuimmat psykedeelit on useimmissa maissa luokiteltu laittomiksi huumausaineiksi, joilla ei ole hyväksyttyjä lääketieteellisiä käyttösovelluksia. Niiden terapeuttista potentiaalia tutkitaan aktiivisesti, mutta näyttö on vielä alustavaa. Tästä huolimatta psykedeeliavusteisia hoitoja on jo otettu rajatusti käyttöön esimerkiksi Australiassa, Kanadassa, Sveitsissä ja Yhdysvalloissa. Niihin liittyvää tutkimusta on viime aikoina toteutettu myös Suomessa. Vain osa ihmisistä saa riittävää apua vakiintuneista […]
Arvostelu: Parempaa päihdepolitiikkaa – Rangaistuksista hoidon poluille
Artikkelikokoelma Parempaa päihdepolitiikkaa – Rangaistuksista hoidon poluille (2023, Gaudemus) on kova rautaisannos huumepolitiikan uudistustarpeesta.
Päihdepoliittinen lukupiiri
Humaania päihdepolitiikkaa ry:n lukupiiri Kallion kirjastossa joka toisen kuukauden toinen keskiviikko. Lukupiiri ottaa mielellään uusia jäseniä mukaan!
Arvostelu: Subutex-lääkäri
Subutex-lääkäri (2023, Into) on Pentti Karvosen elämänkerta. Karvosta pidetään miehenä, joka toi opioidikorvaushoitolääke Subutexin Suomeen. Karvosen ja Aki Ollikaisen kirjoittama teos käy läpi Karvosen elämänkokemuksia, arvoja ja maailmankuvaa sekä sitä, miten nämä johdattivat hänet tuomaan maahan Subutexia ja veivät lopulta vankilaan Karvosen oman käden päihdehoidon johdosta. Karvosta pidetään nykyisen korvaushoidon pioneerina. Korvaushoito on lääketieteellinen hoitomuoto, […]
HPP ry:n lausunto Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle -kansalaisaloitteeseen
Julkaistu 20.4.2025 Humaania päihdepolitiikkaa ry kiittää Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaa mahdollisuudesta lausua parhaillaan käsittelyssä olevasta kannabis-kansalaisaloitteesta. Kannatamme kansalaisaloitteen sisältöjä. Jo pitkään on ollut selvää, että rankaiseva päihdepolitiikka on sekä tehotonta että haitallista. Useat asiantuntijatahot niin Suomessa kuin muualla maailmassa, YK mukaan lukien,[1] ovat ihmisoikeuksien ja kansanterveyden edistämisen nimissä suositelleet dekriminalisoimaan huumeiden käytön ja pienten määrien […]
Arvostelu: Saadaan vähän kamaa
Historioitsija Katariina Parhin tietokirja Saadaan vähän kamaa – Suomen ensimmäinen huumeaalto ja hoidon pioneerit (2023, Gaudeamus) kertoo vuosista, jolloin huumeiden käytön yleistyessä ryhdyttiin rakentamaan huumehoidon perusteita Suomessa.
CND68: Historiallinen äänestys käynnistää YK:n huumevalvontakoneiston tarkistuksen
Julkaistu 3.4.2025 Kirjoittaja: Aleksi Hupli, YTT, hallituksen jäsen, Humaania päihdepolitiikkaa ry Commission on Narcotic Drugs (CND) eli huumausainekomissio on Yhdistyneiden kansakuntien (YK) toimielin. Huumausainekomissio kokoontui 68. kerran Wienissä järjestettävään 53 vaihtuvan jäsenvaltion kokoukseen 10.-14.3.2025. Kokouksen järjestelyistä vastasi Wienissä sijaitseva United Nations Office of Drugs & Crime (UNODC) ja siihen osallistui noin 2000 henkilöä ympäri maailmaa, […]
Traumainformatiivisuudesta näkökulmia inhimillisempään päihdepolitiikkaan
Julkaistu 31.3. Useat tutkimukset osoittavat vahvaa yhteyttä lapsuudessa koettujen traumaattisten kokemusten ja päihderiippuvuuden välillä.[1] Tämän vuoksi traumainformoitu lähestymistapa nousee keskiöön, kun pohditaan päihderiippuvuuksien kokonaisvaltaista kohtaamista ennaltaehkäisevästi, haittoja vähentävästi ja kuntouttavasti. Tämä on myös päihdepoliittinen kysymys. Traumatisoituessa perusturvallisuuden tunne järkkyy: luottamus ihmisiin ja ympäröivään maailmaan rikkoontuu. Sen vuoksi toipumisessa ja sen mahdollistamisen keskiössä on turvan ja […]
Huumeiden käytön stigma julkisessa keskustelussa
Huumeita ongelmallisesti käyttävien ihmisten kuvaukset rakentuvat toiseuden, poikkeavuuden ja moninaisten ongelmien kautta. Stigmasta puhutaan mediassa suoraan ja sitä pyritään osittain myös vastustamaan, mutta tästä huolimatta käyttäviä ihmisiä toiseutetaan. Tämä heijastaa yleistä yhteiskunnallista ilmapiiriä ja ylipäätään kielteisiä asenteita käyttäviä ihmisiä kohtaan.
On ihmisoikeusperustaisen päihdepolitiikan aika
Jo yli 50 vuotta jatkunut ns. huumeiden vastainen sota on paitsi epäonnistunut tavoitteessaan vähentää huumeiden käyttöä ja saatavuutta, myös selkeästi aiheuttanut ihmisoikeusrikkomuksia ympäri maailmaa.