Julkaistu 22.2.2016.
Humaania päihdepolitiikkaa ry lähetti vuonna 2015 suomalaismedioiden toimituksille ohjeistuksen, jonka tarkoituksena oli korjata yleistä virheellistä käytäntöä, jossa synteettisiä kannabinoideja kutsutaan "synteettiseksi kannabikseksi". Virheellinen kieli vaikeuttaa aiheen ymmärtämistä ja johtaa vääriin mielikuviin aineiden eroista ja yhtäläisyyksistä.
Humaania päihdepolitiikkaa ry toivoo, että toimittajat kiinnittäisivät huomiota täsmälliseen kielenkäyttöön uusista päihdeaineista uutisoidessaan.
Synteettiset kannabinoidit vaikuttavat samoihin kannabinoidireseptoreihin kuin kannabiksessa olevat kannabinoidit, mutta ovat kemialliselta rakenteeltaan omanlaisiaan. Tämän vuoksi myös niiden vaikutukset eroavat kannabiksen sisältämistä kannabinoideista. Kannabikseen verrattuna synteettiset kannabinoidit aiheuttavat käyttäjissään merkittävästi useammin ja voimakkaampia negatiivisia reaktioita.
Synteettisistä kannabinoideista ja niitä sisältävistä valmisteista uutisoidaan kuitenkin lähes poikkeuksetta synteettisenä tai keinotekoisena kannabiksena, mikä ei ilmaise aineiden välisiä eroja tarpeeksi selvästi. Niinkin pitkälle on menty, että loppuvuodesta 2014 Ylen uutisotsikko kertoi ”paholaishuumeesta” samaan tapaan kuin kannabiksesta aikoinaan puhuttiin eksploitaatioelokuvissa. Olemme koonneet tähän tiedotteeseen esimerkkejä aihetta koskevista uutisista, ja liittäneet oheen omia täsmennyksiämme ja korjauksiamme.
Esimerkkejä uutisoinnista
Helsingin Sanomat 27.3.2011
MTV3 25.05.2011
Yle 19.2.2013
Kommentti: Samassa uutisessa käytetään sekä vääriä termejä ”keinotekoinen kannabis” ja ”synteettinen kannabis” että oikeaa muotoa ”synteettinen kannabinoidi”. Tämän uutisen ansioksi voidaan mainita, että siinä on osattu myös kertoa, että synteettiset kannabinoidit on alunperin kehitetty lääketutkimusta varten.
MTV3 7.4.2014
Kommentti: Tässä uutisessa lainataan tutkijaa virheellisesti. Tutkijan uutisoidaan puhuvan synteettisestä THC:sta, mutta kun otimme häneen yhteyttä, hän korjasi puhuneensa nimenomaisesti täysin eri ryhmään kuuluvista synteettisistä kannabinoideista. Hän harmitteli toimittajien virheellistä tapaa puhua synteettisistä kannabinoideista synteettisenä THC:na. Virhekäsityksen vaara tässä on se, että varsinaista synteettistä THC:takin on saatavilla Marinol-lääkevalmisteen muodossa. Väärinkäsityksen välttämiseksi muita aineita ei ole syytä kutsua synteettiseksi THC:ksi.
Ilta-Sanomat 2.11.2014
Kommentti: Tässä jutussa A-klinikkasäätiön johtavan ylilääkärin Kaarlo Simojoen mukaan ”viime vuonna tuli sata uutta muunneltua kannabislajia.” Tähän olisi kaivannut tarkennusta koska YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavalle toimistolle oli raportoitu vuosien varrella yhteensä hieman yli sadasta eri kannabinoidista joulukuuhun 2013 mennessä ja näistä uusia on ollut elokuun 2012 ja joulukuun 2013 välillä 48 kappaletta (World Drug Report 2014, kuvio 61) ja Euroopan huumausaineraportin mukaan vuonna 2013 uusia kannabinoideja havaittiin Euroopassa 29 kappaletta (suomenkielisen raportin sivu 28). Kannabislaji on myös harhaanjohtava termi, koska kannabiskasvista on jalostettu lukuisia eri lajikkeita ja kannabislajin voisi sanana olettaa ensisijaisesti viitattavan näihin lajikkeisiin.
Iltalehti 3.11.2014
Kommentti: Tässä jutussa käytettiin muotoa synteettinen kannabistuote, joka sekin vie harhaan, koska kannabistuotteet valmistetaan kannabiksesta. Samalla tavalla esimerkiksi fentanyyli ei ole synteettinen oopiumtuote tai unikkotuote, koska sitä ei valmisteta edes puolisynteettisesti oopiumunikosta.
MTV 04.11.2014
Kommentti: Uutisoidaan keinotekoisesta kannabiksesta, mutta haastateltu professori kuitenkin puhuu oikeaoppisesti synteettisistä ja keinotekoisista kannabinoideista. Hän myös mainitsee, että uudemmat keinotekoiset kannabinoidit ovat vaarallisempia kuin vanhemmat. Tämä on merkittävä syy sille, miksi eri kannabinoidit tulisi yhteenniputtamisen sijaan yksilöidä.
Yle 11.11.2014
Kommentti: Kielto koskisi tarkalleen ottaen yhtä kannabinoidia, joten olisi ollut hyvä tarkentaa, mikä kannabinoidi on aiheuttanut Ruotsissa näin paljon huolta ja keskustelua.
Iltalehti 20.11.2014
Kommentti: Uutisessa akuuttien myrkytysten asiantuntija sanoo: ”Spice sisältää useita eri aineita. Jotkut näistä ovat vaarallisempia kuin kannabis ja toiset taas eivät.” Tässä on jälleen yksi syy eritellä, mistä kannabinoidista kulloinkin puhutaan. Täsmällisemmän uutisoinnin avulla mahdolliset kokeilijat ja käyttäjät tulisivat konkreettisemmalla tasolla tietoiseksi spice-tuotteiden muutoksista, mikä tarjoaisi heille tietoperustaa, jonka pohjalta pyrkiä välttämään kaikkein vaarallisimpia kannabinoideja.
Ilta-Sanomat 27.1.2015
Kommentti: Tässäkin kirjoitetaan synteettisestä kannabiksesta. Myönteistä on, että artikkelissa on osattu yksilöidä vaikuttava aine.
Täsmällisestä kielenkäytöstä
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksella tutkimuspäällikkönä toimivan Timo Seppälän mukaan synteettinen kannabis on vääristelty nimi. Tämä selviää 11.11.2014 lähetetystä Yle Puheen haastattelusta, alkaen kohdasta 30:56. Myös yhdysvaltalainen toksikologi Lewis Nelson kertoo Daily Newsin haastattelussa, että synteettinen marihuana on terminä harhaanjohtava, ja että kyseessä on hyvin erilaiset aineet. Päivitys 19.7.2017: myös YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston laboratoriojohtajan Justice Tetteyn kanta on, että synteettinen kannabis on väärinkäsitetty termi.
Korrekti yleisnimitys näille uusille aineille on ”synteettiset kannabinoidit”. Kannabinoidit ovat kannabinoidireseptorien kautta vaikuttavia aineita, aivan kuten opiodit ovat opioidireseptorien kautta vaikuttavia aineita. Kannabinoideja on muuallakin kuin kannabiksessa. Ihmiskeho valmistaa ja hyödyntää luontaisesti omia endokannabinoidejaan, ja esimerkiksi punahatuista ja teepensaan lehdistä on löydetty kannabisreseptorien kautta vaikuttavia aineita.
Tämän ymmärryksen pohjalta synteettisiä kannabinoideja pyritään kehittämään lääkkeiksi. Esimerkiksi rimonabantti-niminen kannabinoidi kehitettiin laihdutuslääkkeeksi. Aine vaikuttaa samaan reseptoriin kuin THC, mutta päinvastaisella tavalla: siinä missä THC aiheuttaa nälkää, rimonabantti poistaa sitä. Rimonabantti kuitenkin vedettiin pois markkinoilta sivuvaikutustensa vuoksi.
Kun puhutaan kannabiksesta, viitataan kannabiskasviin ja siitä saataviin kannabistuotteisiin. Kannabinoideista puhuttaessa on syytä muistaa, että niiden alkuperä ei välttämättä ole kannabiskasvissa, minkä vuoksi on virheellistä viitata synteettisiin kannabinoideihin kannabiskasviin viittaavalla termillä.
Kannabiksen tunnetuinta vaikuttavaa ainetta, THC:ta, valmistetaan synteettisesti Marinol-lääkevalmisteen vaikuttavaksi aineeksi. Sitä ei kuitenkaan kutsuta synteettiseksi kannabikseksi. Tiedetään, etteivät kannabiksen vaikutukset johdu ainoastaan THC:sta: kannabiksesta on löydetty lähes sata eri kannabinoidia, joista usealla on todistettu olevan osuutta kannabiksen vaikutuksiin. Tämän takia yksi vaikuttava aine ei ole sama asia kuin kasvimateriaali.
Myös oopiumunikon tunnetuinta vaikuttavaa ainetta, morfiinia, voidaan valmistaa synteettisesti. Sellaista morfiinia ei kuitenkaan kutsuta synteettiseksi oopiumiksi tai synteettiseksi unikoksi, koska sekä oopiumunikko että siitä saatava oopiumi sisältävät muitakin vaikuttavia opioideja. Kasvikunnassa esiintyvien opioidien lisäksi on myös syntetisoitu täysin uusia opioideja. Esimerkiksi metadoni syntetisoitiin Saksassa vuonna 1937. Opioidit olivat tuohon aikaan tärkeimpiä kipulääkkeitä, mutta niiden saatavuus oli riippuvaista kansainvälisistä oopiummarkkinoista. Helpommin saatavilla olevista aineista synteettisesti valmistetulla metadonilla pystyttiin korvaamaan kasvimateriaaleista eroteltuja opioideja. Metadonia ei kuitenkaan kutsuta synteettiseksi oopiumiksi tai muuntomorfiiniksi.
Uusien synteettisten huumausaineiden yleistyminen on aiheuttanut vastaavanlaista hämmennystä ennenkin
Samanlainen ilmiö on havaittavissa kun tarkastellaan, miten fentanyylistä ja sen johdannaista uutisoitiin synteettisenä heroiinina, kun ymmärrys fentanyylin ja heroiinin eroista oli vielä vaillinaista.
HUS uutisia 16.10.2002
Yle 16.10.2002
Kaleva 31.10.2002
MTV 15.04.2003
Iltalehti 18.6.2008
Iltalehti 10.12.2012
Kohti täsmällisempää uutisointia
Nykyään fentanyylistä ei enää näe uutisoitavan synteettisenä heroiinina. Koska kyseessä on eri aine, ja eri aineilla on erilaiset ominaisuudet, ei aineiden nimien vääristely ole järkevää tai vastuullista tiedottamista. Uskomme, että vastaava tiedostavuus voidaan saavuttaa myös synteettisten kannabinoidien osalta. Uutisten sisällöissä synteettisten kannabinoidien merkittävä ero kannabikseen käy monesti jo hyvin ilmi, mutta termistö aiheuttaa edelleen hämmennystä. Täysin oikeakielistäkin uutisointia on onneksi jo havaittu:
Yle 3.1.2014
Ilta-Sanomat 1.11.2014
Kommentti: Tässä uutisessa oli hienosti osattu katsoa Päihdelinkistä tietoa uutisen tueksi. On harmillista, että seuraavina päivinä asiasta uutisoineet eivät noudattaneet vastaavaa toimintamallia.
MTV 29.1.2015
MTV 26.11.2014
Kommentti: Otsikosta huolimatta itse jutussa puhutaan oikeaoppisesti kannabinoideista, ja myös Simojoki on tarkentanut termistöä aiempiin uutisiin verrattuna.
Mikäli aiheesta uutisoidessa tuntuu epävarmalta, seuraavista Päihdelinkin tietoiskuista voi tarvittaessa hakea faktatietoa synteettisistä kannabinoideista ja niitä sisältävistä valmisteista. (Lista päivitetty 1.8.2017)
Kannattaa kuitenkin huomata, että lainsäädännön osalta kahden viimeisen artikkelin tieto ei ole ajantasaista.
Humaania päihdepolitiikkaa ry vastaa mielellään toimittajien tiedusteluihin.