STM:n Elina Kotovirta, mitä odottaa UNGASS-kokoukselta?

YK:n jäsenvaltiot käsittelevät kansainvälistä huumepolitiikkaa UNGASS 2016 -kokouksessa 19.–21. huhtikuuta. Toimivampaa, haittoja vähentävää päihdepolitiikkaa peräänkuulutetaan laajalti ympäri maailmaa. Haastattelimme Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) neuvottelevaa virkamiestä Elina Kotovirtaa siitä, mitä asioita Suomi kokouksessa ajaa ja millaisia tuloksia voimme kokoukselta odottaa? Hän ei odota, että globaalin huumepolitiikan linja muuttuisi radikaalisti kokouksessa.

UNGASS 2016 on YK:n yleiskokouksen huumausaineita koskeva erityisistunto. UNGASS-kokouksissa YK:n jäsenvaltiot kokoontuvat keskustelemaan kulloinkin ajankohtaisesta globaalista aiheesta; vuonna 2016 aiheena on maailman huumeongelma. Edellinen huumeita käsittelevä erityisistunto pidettiin vuonna 1998.

Mitä Suomi haluaa?

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta kertoo, että UNGASS-kokouksessa Suomi seuraa EU:n yhteisiä linjauksia, joiden pohjana toimii EU:n virallinen kantapaperi. Kantapaperissa on 36 kohtaa, jotka ohjaavat EU:n linjoja kokouksessa. Julkaisun painopisteitä ovat esimerkiksi seuraavat:

  • Huumausainepolitiikkaa tulee tehdä YK:n kansainvälisiä yleissopimuksia kunnioittaen.
  • Huumepolitiikkaa tulee tehdä terveyden näkökulmasta; tieteelliseen näyttöön, seurantaan ja arviointiin sekä ihmisoikeussopimuksiin perustuen.
  • Uudet lähestymistavat huumausaineiden käytön ja käytön haittojen vähentämiseksi ovat tervetulleita.
  • Riskien ja haittojen vähentäminen on oleellinen osa huumepolitiikkaa.
  • Huumausaineiden saatavuus niitä lääkeaineina tarvitseville tulee varmistaa.
  • Kuolemanrangaistusta tulee vastustaa kaikissa tilanteissa.

Näiden lisäksi erityisesti Suomi on tuonut esiin kokemusasiantuntijuuden merkitystä huumepolitiikan suunnittelussa. Tällä tarkoitetaan sitä, että huumeiden käyttäjät, heidän perheensä ja yhdistyksensä tulisi ottaa mukaan politiikan ja palveluiden suunnitteluun.

Humaaneista ja edistyksellisistä tavoitteista huolimatta myös kontrollipolitiikalla on sijansa EU:n huumausainepoliittisissa kannoissa. Tavoitteina ovat muun muassa maiden välisen yhteistyön lisääminen järjestäytyneen rikollisuuden, huumeiden salakuljetuksen ja muuntohuumeongelman vastaisessa toiminnassa.

– Suomi on myös korostanut moniammatillista lähestymistapaa eli sitä, että myös lainvalvonnalla on merkittävä rooli terveyshaittojen ehkäisyssä, Kotovirta toteaa.

Huumausaineasioista vastaava peruspalveluministeri Juha Rehula ei pääse osallistumaan kokoukseen. Suomea kokouksessa edustaa Suomen UNGASS-valtuuskunta, johon kuuluvat Kotovirran lisäksi muun muassa edustajat sisäasianministeriöstä, Suomen YK-edustustosta, Wienin suurlähetystöstä sekä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta.

Erimielisyyksiä huumepolitiikasta

Kotovirran mukaan YK:n jäsenmaiden välillä on paljon erimielisyyksiä huumausainepolitiikan suunnasta.

– Esimerkiksi EU:lle tärkeitä asioita, kuten haittojen vähentämistä ja kuolemanrangaistuksesta luopumista vastustavat useat maat.

Kotovirran mukaan Wienissä käydyissä YK:n huumeidenvastaisen toimikunnan UNGASS-loppuasiakirjaneuvotteluissa ilmeni odotettuja ongelmia.

– Vaikeaksi neuvottelut tekee se, että jotkut maat yksinkertaisesti kieltäytyvät neuvottelemasta. He kieltävät jonkin asian mainitsemisen loppuasiakirjassa, mutta kysyttäessä eivät suostu perustelemaan kantaansa millään tavalla. Kuitenkin heidän sanansa painavat neuvotteluissa yhtä paljon kuin muidenkin, Kotovirta kuvaili HPP:lle ennen neuvotteluja.

Kotovirta ei tarkenna, mitä maita tarkoittaa. Tiedossa kuitenkin on, että esimerkiksi Venäjä, Etelä-Afrikka sekä monet Lähi-idän ja Aasian maat suhtautuvat kielteisesti keskusteluun yleissopimusten uudistamisesta. Näiden maiden toiminta voi torpata kehitystä haittojen vähentämisessä ja huumausainelainsäädännössä, vaikka useat Etelä-Amerikan valtiot, Yhdysvallat ja EU-maat suhtautuvat uudistuksiin myönteisesti.

Tästä voi seurata se, ettei huumausaineita koskevia yleissopimuksia haluta avata, sillä humaanimpaa ja edistyksellisempää linjaa ajavat maat eivät voi olla varmoja, että tilalle saataisiin jotain parempaa. Vaikka osa jäsenvaltioista ajaakin inhimillisiä, haittojen vähentämiseen tähtääviä muutoksia, voi sopimusten avaaminen johtaa myös kontrollipolitiikan tiukentamiseen.

Haittojen vähentämistä ei mainittu lainkaan

Kotovirta ei kehota huumepolitiikan muutosta odottavia toivomaan liikoja kokoukselta. Hänen mukaansa muutokset ovat pidempiä prosesseja.

– Kansalliseen politiikkaan vaikuttavat yhtä kokousta enemmän esimerkiksi kansalaisjärjestöjen pitkäjänteinen työ, kehitys naapurimaissa tai YK:n järjestöjen sisällä tapahtuva kehitys, hän arvioi.

Siitä huolimatta, että työn alla oleva UNGASS-asiakirja voi ulkopuolisesta tuntua vaatimattomalta, on se Kotovirran mukaan edeltäjäänsä edistyksellisempi. Ongelma on se, että kaikkien jäsenmaiden yhteinen kompromissiasiakirja on harvoin kovin innovatiivinen.

Hän sanoo myös ymmärtävänsä, että nopeampiin muutoksiin tottuneita yksittäiset sanat loppuasiakirjassa eivät paljon lämmitä. YK-politiikka on kuitenkin paljon myös vääntöä yksittäisistä sanoista.

– Itse pitäisin todella suurena asiana, jopa pienenä ihmeenä, jos esimerkiksi “haittojen vähentäminen” mainitaan loppuasiakirjassa, Kotovirta kuvailee.

Tämä “ihme” jäi toteutumatta, sillä loppuasiakirjassa ei mainitakaan lainkaan sanaparia “harm reduction”. Eräänlaista poliittista kaupankäyntiä lienee eri neuvotteluosapuolten välillä harrastettu, sillä vastaparina “huumevapaan maailman” mainitsemiselle loppuasiakirjassa puhutaan kuitenkin jonkin verran käytännön haittojen vähentämisestä, kuten neulanvaihto-ohjelmista.

“Tuloksesta riippumatta kaikki taputtavat”

Neuvottelujen erimielisyyksistä huolimatta Kotovirta korostaa EU:n nostavan ajamiaan – kiistanalaisiakin – asioita pöydälle. Varsinainen riitely ei poliittiseen ja diplomaattiseen neuvotteluun kuulu, vaan toisten näkemykset voidaan tyrmätä kohteliaasti, vaikkakin perusteellisesti.

– Kun loppuasiakirja on hyväksytty, tuloksesta riippumatta kaikki taputtavat. Tosin loppuasiakirjan hyväksymisen jälkeen voidaan myös antaa niin sanottuja kannanselvityksiä, joilla perustellaan omia kantoja, jotka eivät päätyneet yhteiseen asiakirjaan, hän kertoo.

Julkaistu 19.4.2016.

Posted in Artikkelit and tagged , , , , , , , , .