PÄIVITYS: VAALIKONEEN VASTAUKSET NÄKYVÄT JOSTAIN SYYSTÄ VÄÄRIN. LINKKI KONEESEEN POISTETTU TOISTAISEKSI, SELVITÄMME ONGELMAN SYYTÄ.
Teimme 13-kohtaisen vaalikoneen päihdepoliittisista aiheista.
Sunnuntaihin 26.3. mennessä yhteensä 223 ehdokasta oli vastannut vaalikoneeseen. Se tarkoittaa 9 prosenttia kaikista ehdokkaista. Vastauksia saatiin kaikista vaalipiireistä ja puolueista Ahvenanamaata lukuun ottamatta. Alla löydät tiivistelmän ehdokkaiden vastauksista kaikkiin väittämiin.
Korvaushoidolle vahva kannatus, valtaosa pehmentäisi asenteita
Ehdokkaista 95% on sitä mieltä, että päihdepolitiikan ja -työn on perustuttava parhaaseen saatavilla olevaan tietoon käytettävien keinojen tehokkuudesta. Yli 80% haluaisi purkaa huumeita käyttäviin henkilöihin kohdistuvaa negatiivista asenneilmapiiriä.
Lähes 90% oli sitä mieltä, että korvaushoitoa tulee olla saatavilla kaikille sitä haluaville. Päihteettömien hoitojen turvaamista kannattivat melkein kaikki.
“On rohkaiseva signaali, että huomattava valtaenemmistö kannattaa käytön stigman purkamista, mutta käytännössä suurin este on sille on käytön rangaistavuus. Ennen kuin tämä rangaistavuus poistetaan, stigman purku vaikeaa ja pahimmilaan vain hyvesignalointia. Myös päihteettömiä hoitoja on helppo kannattaa, mutta käytännössä niiden määrä on vähentynyt huomattavasti viimeiset parikymmentä vuotta”, Humaania päihdepolitiikkaa ry:n vaalikonetyöryhmä kommentoi.
Huumeiden valvotut käyttöhuoneet, rangaistukset ja kannabis kiistakapulana
Käyttöhuoneiden perustamisen kannalla oli 56% vastaajista, joista 45% oli vahvasti tätä mieltä. Käyttöhuoneiden vastustajia oli 40%.
Kannabiksen laillistamista kannattaa sekä vastustaa melkein puolet ja heitä, jolla ei ole asiaan kantaa löytyi vain muutama prosentti. Aihe on siis hyvin kahtia jakava. Kuitenkin lääkekannabiksen saatavuuden parantamista kannatti yli 70%.
Psykedeelien terapiakäytön mahdollistamista kannattaa lähes 50% ja vastustaa vain 30%. Lisäksi heitä joilla ei ollut kantaa asiaan löytyi yli viidesosa, joka oli selvästi suurin määrä kaikista väittämistä.
Huumeiden käytön dekriminalisoinnin kannalla oli 55% vastaajista. Toisaalta kaikkien huumeiden laillistamista vastustaa kolme neljäsosaa, joista 60% on vahvasti tätä mieltä.
“Herättää toivoa, että ehdokkaiden vastauksista on nähtävissä suomalaisen huumepolitiikan asenteiden nytkähtäminen eteenpäin. Enää ei ole kysymys siitä muuttuvatko asiat vaan milloin ne muuttuvat. Huumeista voi nykyään myös puhua ilman että tulee välittömästi leimatuksi huumemyönteiseksi. Leimakirves on tylsynyt samaa tahtia kuin huumekriisi on yltynyt”, työryhmä katsoo.
“Kuitenkin kysymys kaikkien huumeiden laillistamisesta on vielä selkeästi tabu vaikka laillistaminen lienee ainoa keino saada nyt järjestäytyneelle rikollisuudelle valuvat valtavat rahavirrat yhteiskunnan käyttöön”, työryhmä jatkaa.
Lähes puolet haluaisi purkaa Alkon monopolin ja hieman yli puolet laillistaa nuuskan.
Yli 75% ehdokkaista kokee, että heidän oman puolueensa linja vastaa heidän omia linjojaan.
Aiheesta lisää: Eduskuntavaalit 2023 – Puolueiden ja nuorisojärjestöjen huumepoliittiset kannat
Huomioita tulosten tulkintaan
Vaalikoneen vastaukset eivät ole edustava otos ehdokkaista kokonaisuudessaan tai minkään puolueen tai alueen osalta. Vajaa 10% ehdokkaista vastasi vaalikoneeseemme. Eniten vastauksia saatiin puoluekentän vastakkaisilta puolilta sekä arvoliberaaleilta että -konservatiiveilta. Esimerkiksi SDP:n ja kokoomuksen vastaukset olivat huomattavan aliedustettuina, vaikka suuret puolueet ovat ratkaisevassa asemassa huumepolitiikan korjaustyössä.