Median rooli Oregonin dekriminalisoinnin perumisessa
Mediassa Oregonista on tullut esimerkkitarina dekriminalisoinnin epäonnistumisesta. Median nopean uutissyklin vuoksi on kuitenkin vaikea nähdä hetkessä laajempaa kuvaa. Vuonna 2023 äänet rekriminalisoinnista voimistuivat Yhdysvalloissa ja kantautuivat lätäkön tällekin puolelle. Helsingin Sanomat teki syksyllä 2023 laajan kuvareportaasimatkan Oregoniin ja kertoi paikan päältä Portlandista järkyttävistä katunäkymistä todisteena siitä, että dekriminalisointi ei ollut toiminut. Artikkeli oli otsikoitu: “Juhlittu lakimuutos sai Helsingin kokoisen amerikkalaiskaupungin romahtamaan”.
Pitkässä jutussa kuvattiin tilannetta sekä dekriminalisoinnin kannattajien että vastustajien argumenttien avulla, mutta haastatellut ihmiset olivat poikkeuksetta lakia kritisoivia. Artikkelissa esiintyy poliisin ja pelastustyöntekijöiden edustajia, paikallisia asukkaita sekä hoitolaitoksessa asuva huumeiden käytön lopettanut vieroituslaitoksen työntekijä, joilla kaikilla oli ymmärrettävästi kriittistä sanottavaa tilanteesta. Jutussa kerrotaan kahdesta keskenään ristiriitaisesta tutkimustuloksesta, ja se päättyy lainaukseen: ”Ihmiskunnalle ei yksinkertaisesti sovi se, ettei huumeiden käytölle aseteta minkäänlaisia rajoituksia.” Oireellista on, että artikkelissa ei kuulla lainkaan haittoja vähentävän matalan kynnyksen työn näkökulmaa.
Jäimme yhdistyksenä seuraamaan tilannetta ja lisätutkimuksia aiheesta, jotta voisimme esittää riittävään tietoon perustuvan näkemyksen asiasta. Vuoden aikana kuva onkin tarkentunut huomattavasti. Yliannostuskuolemia selittäväksi tekijäksi on varmistunut fentanyyli, jonka tarjontaan, kuten huumekuolemiinkaan, käytön rangaistavuuden poistaminen ei vaikuttanut. Lisääntynyt julkinen huumeiden käyttö on taasen asunnottomuuden ja huonon asuntopolitiikan seurausta.
Voit lukea aiheesta lisää Oregonin huumetilannetta käsittelevästä artikkelistamme.
Vuoden 2024 aikana HS päivitti muutamaan otteeseen lyhyesti Oregonin tilannetta. Päätöksestä rekriminalisoida käyttö ja hallussapito HS otsikoi: “Dekriminalisoinnin seurauksena huumeiden käyttö kaduilla ja yliannostukset kasvoivat räjähdysmäisesti.” Vasta alempana lyhyessä päivityksessä oli maininta fentanyylin käytön kasvusta ja hoidon tarjoamisen puutteellisuudesta.
Syyskuun ensimmäisenä päivänä 2024 HS raportoi Washington Postin artikkelin pohjalta uudelleen kriminalisoinnin tulleen voimaan. Lyhyt referoiva artikkeli ei esitä selkeää kokonaiskuvaa tapahtuneesta, syy- ja seuraussuhteet ovat hämärtyneet. Uusimmat tutkimustulokset, joissa todetaan ettei dekriminalisaatiolla ollut vaikutusta huumekuolemiin, eivät meillä ylittäneet uutiskynnystä. Onkin odotettavissa, että Suomessa dekriminalisoinnin perumista ja Helsingin Sanomien pitkää kuvareportaasia Oregonista pyritään käyttämään lyömäaseena huumepolitiikan uudistusten estämiseksi jatkossakin.
HS on kuitenkin toistuvasti vaatinut pääkirjoituksissaan huumekuolemiin puuttumista ja käyttötilojen avaamista. Viimeisin artikkeli aiheesta ilmestyi lokakuun alussa otsikolla “Huumeiden valvotut käyttötilat voisivat vähentää riskejä”. Asian pitäminen otsikoissa onkin aiheellista, sillä huume(myrkytys)kuolemat jatkavat kasvuaan (kuva alla). Suomen päihde- ja mielenterveysalan ammattilaiset eivät usko huumeiden käytön kriminalisoinnin toimivan riippuvuushaittojen vähentämisessä ja vaativat jatkuvasti huumepolitiikan uudistuksia, jotta he voisivat tehdä työnsä paremmin ja pelastaa ihmishenkiä.
Portugalin dekriminalisaation historia ja nykytilanne
Oregonin huumepolitiikan uudistuspyrkimyksiä verrattiin usein dekriminalisoinnin malliesimerkkinä pidettyyn Portugaliin, joka dekriminalisoi huumeiden käytön ja hallussapidon vuonna 2001 osana laajempaa huumepolitiikan ja -hoidon uudistusta.
Portugalin uudistuksen taustalla olivat maata riivanneet huumehaitat, joita olivat paitsi suuri määrä heroiinia käyttäviä ihmisiä ja heihin liittyvät yliannostuskuolemat, mutta myös HIV- ja C-hepatiittitartunnat. Näihin ongelmiin puututtiin uudistuksella menestyksekkäästi ottamalla terveysnäkökulma huumepolitiikan keskiöön. Käytännössä maan malli lähtee siitä, että huumeiden käytöstä tavatun tulee asioida lautakunnassa, jossa tämän tilanne selvitetään ja hänelle tarjotaan tämän tarvitsemaa apua ja tukea.
2020-luvulla Portugalin huumetilanne on ollut julkisuudessa sen huonontumisen vuoksi. Vaikka tilanne ei ole lähelläkään uudistusta edeltäneitä vuosia, on erinäisissä medioissa julkaistu artikkeleita, joissa ainakin välillisesti epäillään Portugalin mallin epäonnistuneen. Esimerkiksi kesällä 2023 Washington Post julkaisi Portugalin tilannetta ja dekriminalisointia kriittisesti käsitelleen artikkelin, jota lainattiin myös Suomessa laajalti huumepolitiikan uudistuksiin kriittisesti suhtautuvien keskuudessa. Artikkeli käsitteli huumeiden käytön, yliannostusten ja huumerikollisuuden lisääntymistä vuosina 2019–2023.
Eräs kritiikin kärjistä koski sitä, että vaikka Portugalissa aikuisten huumeidenkäyttö on yhä Euroopan keskiarvoa alhaisempaa, on laittomia aineita käyttäneiden aikuisten osuus kasvanut 7,8 prosentista (vuosi 2001) jo 12,8 prosenttiin (2022). Portugalissa myös huumekuolemien määrä on kasvanut. Vuonna 2014 huumekuolemia tilastoitiin Portugalissa vain 37. Vuonna 2021 väestöltään kaksi kertaa Suomen kokoisessa maassa huumeisiin kuoli 74, eli kaksi kertaa enemmän ihmisiä. Suomessa lukema oli samana vuonna 287. Vaikka tilastointitavoissa voi olla eroja, herättää lukujen mittakaavaero silti kysymyksiä.
WP:n artikkelin virhe on siinä, että se antoi ymmärtää huumeiden käytön vähentämisen olleen Portugalin mallin tavoite. Kuten Cato-instituutti artikkelin kommentaarissa kirjoittaa, oli käytön väheneminen vain toissijainen tavoite. Vaikka uudistuksen myötä käyttö väliaikaisesti vähenikin, oli sen tavoitteena ensisijaisesti huumehaittojen vähentäminen ohjaamalla resursseja rangaistuksista haittojen vähentämiseen. Näin puututtiin esimerkiksi tartuntatauteihin ja yliannostuskuolemiin kokonaisuutena arvostellen erittäin menestyksekkäästi.
Yliannostuskuolemien lisääntymisen vuosien 2019 ja 2023 välillä arvioidaan kytkeytyvän erityisesti koronapandemiaan ja sen rajoitusyritysten aiheuttamaan ahdistukseen, epätoivoon ja eristyneisyyteen. Nämä aiheuttivat maailmanlaajuisen huumeiden käytön – ja myös alkoholin käytön – lisääntymisen ja lisäsivät yliannostuskuolemia.
Osaksi tilanteen huononemisen taustalla arvioidaan olevan taloudelliset syyt: Leikkaukset huumehaittojen vähentämiseen pyrkivistä palveluista Portugalissa näkyvät nyt huumehaittojen kasvuna. Huumeriippuvuuden hoito on sekä aikaa että resursseja vievää, joskin se maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin mm. vähentyneinä terveydenhoitokuluina. Mutta kun huumeiden ongelmakäyttö vähenee, myös hallituksen priorisointi vähenee. Kun 1990-luvun huumekriisi on Portugalissa nyt kaukainen muisto, ovat huumeita käyttävien palvelut ja huumeongelman hoito pudonneet julkisten huolenaiheiden kärjestä kauas taakse. Samalla huumeiden käyttöön liittyvät sosiaaliset ennakkoluulot ovat nousseet uudelleen esiin. Poliittisten ryhmien on helppo käyttää hyväkseen pelkoa erilaisina ja ongelmallisina pidettyjä päihderiippuvaisia kohtaan.
Osa WP:n artikkelin kritiikistä ei liity vakavimpiin huumehaittoihin, kuten huumekuolemiin, vaan huumeiden käyttöön liittyviin sosiaalisiin haittoihin. Artikkelissa kuvataan asuinalueita häiritsevää huumeiden julkikäyttöä Portugalissa. On syytä ymmärtää, että huumeiden käytön dekriminalisointi ei tarkoita, ettei tällaisiin häiriöihin olisi mahdollista puuttua myös lainsäädännöllä. Esimerkiksi Suomessa alkoholin käyttö ei ole laitonta, mutta poliisi voi silti puuttua häiritsevästi käyttäytyvän päihtyneen seurueen toimintaan.
Moniin huumehäiriöihinkin voitaneen puuttua tehokkaammin naapuruustyön ja esimerkiksi valvottujen käyttötilojen kaltaisilla laajemmilla ratkaisuilla kuin poliisin pistemäisillä puuttumisilla. Vertailun vuoksi voimme myös kysyä, estääkö huumeiden käytön laittomuus esimerkiksi Suomessa julkisesti tapahtuvaa huumeiden käyttöä ja häiriöitä? Muuttuisiko mikään pelkän käytön rangaistavuuden loppumisen myötä?
Viime vuosina HS tuntuu ottaneen tavaksi raportoida julkisesta huumeiden käytöstä paikan päältä, esimerkiksi Piritorilla tai muualla Sörnäisten metroaseman tienoilla ja viimeksi Kaisaniemenpuistosta. Tämän jälkeen tehdään aiheesta lukuisia seuranta-artikkeleita, joissa kuvataan alueen asukkaiden ahdinkoa sekä poliisin tehostettua valvontaa. Poliisi itsekin jo myöntää silti julkisesti, ettei se voi ratkoa huumeongelmia. Olisiko aika kokeilla jotain muuta?
WP:n artikkelissa Portugalin poliisi purkaa turhautumistaan myös siihen, että monet huumeista kärynneet hylkäävät tarjouksen kuntoutuksesta. Kenenkään ei pitäisi yllättyä tästä: Kaikilla huumeita käyttävillä ei ole riippuvuusongelmia, joten he eivät koe tarvetta esimerkiksi vieroitushoidolle. Lisäksi riippuvuudesta irti pääsemiseksi oma halu on yksi tärkeimmistä kuiville pääsemisen edellytyksistä, eikä vaikeastikaan riippuvuussairaudesta kärsivällä ole kaikkina hetkinä motivaatiota tilansa parantamiseen, tai edes uskoa sen onnistumiseen. Vapaaehtoinen hoitoon hakeutuminen toimii silti paremmin kuin pakkohoito.
Näistä lähtökohdista on havaittavissa, että yli 20 vuoden takainen huumeiden käytön dekriminalisointi ei suinkaan ole aiheuttanut Portugalin huumeongelmien kasvua, vaan päinvastoin pitänyt ne pitkään hallinnassa samalla, kun huumeiden käyttö kasvaa kautta koko Euroopan. Portugalin päättäjät olivat oikeassa vuonna 2001, kun he siirsivät painopisteen rangaistuksesta ja vangitsemisesta haittojen vähentämiseen.
Suomen käyttötilat suhteessa dekriminalisointiin
Suomessa, ja erityisesti Helsingissä laki ja nimenomaan huumeiden käytön rangaistavuus on estänyt käyttötilojen avaamisen ja vaikeuttanut merkittävästi monia muita, muuten helposti toteutettavissa olevia haittoja vähentäviä palveluita.
Kun kerran kriminalisointi estää kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien, huumeita ongelmallisesti käyttävien ihmisten palvelut, ihmettelemme miksei dekriminalisointi ole keskeisenä kysymyksenä kaikkien parempia palveluita peräänkuuluttavien vaatimuksissa? Vaikka STM:n tekemä virkamiesselvitys, jonka mukaan erillislaki olisi paras ja selkein tapa säätää käyttöhuonekokeilusta tai käyttötiloja vaativa kansalaisaloite johtaisivat toimenpiteisiin, jatkamme yhä sen pohtimista, voimmeko auttaa huumeita käyttäviä ihmisiä, koska huumeiden käyttö on laitonta. Samaan aikaan, viidessä vuodessa, huumeisiin on Suomessa kuollut yli tuhat ihmistä. Eikö se ole jo riittävä määrä? Vai pitäisikö kuolemia olla yli tuhat vuodessa niin kuin Oregonissa, jotta tilanteeseen reagoitaisiin?
Ajatus rangaistuksista toimivana ratkaisuna monimutkaisiin ja monitahoisiin ongelmiin, joista huumeita ongelmallisesti käyttävät ihmiset kärsivät, on täysin vanhentunut ja vääräksi todistettu. Rangaistuksilla ei ole vaikutusta huumeiden käyttöön. Sen sijaan rangaistukset entisestään lisäävät käytöstä koituvia ongelmia. Tarvitsemme täydellisen paradigman muutoksen suhtautumisessa huumeiden käyttöön ja huumeita käyttäviin ihmisiin. Päätöstemme tulee pohjautua tutkittuun tietoon parhaiten toimivista keinoista, ei moralisointiin.
Oregonissa tapahtunutta tulisi hyödyntää. Meidän tulisi ottaa oppia siitä, kuinka toimia toisin dekriminalisaation suhteen. Huonosti tehdystä uudistuksesta ei pidä tehdä virheellistä johtopäätöstä siitä, ettei dekriminalisointi kannata. Dekriminalisointi ei tarkoita vain yhtä lainsäädännöllistä taikatemppua, jolla kaikki maagisesti korjaantuisi.
Vaikka dekriminalisointi on Oregonissa ja monissa muissakin osavaltiossa toistaiseksi poissa julkiselta agendalta, johtopäätöksen Oregonin kokemuksista tulisi olla, että dekriminalisointi on vain yksi osa kokonaisratkaisua huumeongelmien ja -kuolemien ehkäisyssä. Merkittävin tekijä kuolemien taustalla vaikuttaisi olevan käytetyt aineet – julkisten häiriöiden taustalla taas asunnottomuus. Suomessa asunnottomuutta on merkittävästi vähentänyt Asunto ensin -malli, jota tullaan ihastelemaan tänne ympäri maailman. Me emme ole kuitenkaan varautuneet millään tavoin fentanyylin tai muuntohuumeiden tuloon Suomen huumemarkkinoille.
Kun järjestönä puhumme dekriminalisoinnista puhumme kuitenkin kaikkien, ei vain ongelmallisesti huumeita käyttävien ihmisten oikeuksista, hyvinvoinnista, tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Tässä tilanteessa, jossa mitä todennäköisimmin emme ole nähneet vielä lähellekään pahinta, puhumme silti ennen kaikkea huumeita ongelmallisesti käyttävien ihmisten tarpeista. Haluamme tarjota parempaa tukea ja hoitoa sitä tarvitseville ja välttää kaikki turhat ja estettävissä olevat kuolemat.
Suomen virallinen yleislinja huumepolitiikkaan on jo pitkään ollut vaatimustemme mukainen: “Suomen huumausainepolitiikan tavoitteena on huumausaineiden käytön ja levittämisen ehkäiseminen siten, että niiden käytöstä ja torjunnasta aiheutuvat terveydelliset, sosiaaliset ja yksilölliset haitat jäävät mahdollisimman pieniksi”. “Huumeiden käytöstä aiheutuvien haittojen vähentämisen toimilla tuetaan huumeita käyttävien ihmisten hyvinvointia ja ympäristön turvallisuutta”. Valitettavasti kaikki edellä kirjoitettu on käytännössä vain kauniita korulauseita – suomeksi sanottuna, pelkkää paskapuhetta. Kannabiksen dekriminalisointiin tähdännyt kansalaisaloite nosti esille asiantuntijalausunnot kaikkien huumeiden dekriminalisoinnin tarpeellisuudesta. Eduskunta kuitenkin tyrmäsi sekä kansalaisaloitteen että vasemmiston ja vihreiden edustajien vastalauseen, jossa ehdotettiin työryhmän asettamista arvioimaan Suomen huumepolitiikan kehittämistarpeita ja huumeiden käytön rangaistavuuden poistamisen vaikutuksia.
Lähteet:
Drug Decriminalization, Fentanyl, and Fatal Overdoses in Oregon (9/2024): https://jamanetwork.com/journals/jamanetworkopen/fullarticle/2823254
“Elävien kuolleiden” Oregon kieltää huumeet uudelleen (3/2024): https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010267071.html
HS näki Kaisaniemenpuistossa huumekauppaa ja väkivaltaa – poliisi aikoo lisätä näkyvää valvontaa (9/2024): https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010712351.html
Huumeiden käyttöhuoneita olisi syytä kokeilla (9/2023): https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009854959.html
Huumeiden valvotut käyttötilat voisivat vähentää riskejä (10/2024): https://www.hs.fi/elama/art-2000010705811.html
Huumeita käyttävien rankaisu lisää huumeiden haittoja (2/2019) https://hppry.fi/blog/2019/02/10/huumeita-kayttavien-rankaisu-lisaa-huumeiden-haittoja/
Huumekauppa rehottaa keskellä Sörnäisiä – HS todisti hetki hetkeltä, miten aineet vaihtavat omistajaa (9/2024): https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010728127.html
‘It beats getting stoned on the street’: how Portugal decriminalised drugs – as seen from the ‘shoot-up centre’ (1/2024): https://amp.theguardian.com/world/2024/jan/25/it-beats-getting-stoned-on-the-street-how-portugal-decriminalised-drugs-as-seen-from-the-shoot-up-centre
Juhlittu lakimuutos sai Helsingin kokoisen amerikkalaiskaupungin romahtamaan (10/2023): https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009878992.html
Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi (5/2019): https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/4360
Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi – Valiokunnan mietintö LaVM 6/2022 vp KAA 5/2020 vp (5/2022): https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/LaVM_6+2022.aspx
Kiistellyt huumeiden pistohuoneet törmäsivät lakiin Helsingissä – perustaminen vaatisi uuden lain: “Ei mahdollista edes kokeilla” (3/2019): https://yle.fi/a/3-10688634
Kysely: ennaltaehkäisy ja palvelut ensisijaisia riippuvuushaittojen vähentämisessä (9/2024): https://a-klinikkasaatio.fi/uutiset/mipa-kysely-riippuvuushaitat/
My Washington Post Letter to the Editor about Portugal’s Drug Decriminalization (7/2023): https://www.cato.org/blog/washington-post-letter-editor-about-portugals-drug-decriminalization
Nuno Capaz: Portugalin mallia ei voi kopioida sellaisenaan, mutta huumeiden dekriminalisointi toimii (4/2020): https://hppry.fi/blog/2020/04/30/nuno-capaz-portugalin-mallia-ei-voi-kopioida-sellaisenaan-mutta-huumeiden-dekriminalisointi-toimii/
”Nyt riitti”, 20 vuotta Kalliossa asunut Johanna Bäckman sai tarpeekseen ja muuttaa pois (10/2024): https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010733234.html
Once hailed for decriminalizing drugs, Portugal is now having doubts (7/2023): https://www.washingtonpost.com/world/2023/07/07/portugal-drugs-decriminalization-heroin-crack/
Oregon kielsi kovat huumeet jälleen (9/2024): https://www.hs.fi/maailma/art-2000010668847.html
Oregon kriminalisoi jälleen kovat huumeet kolmen vuoden kokeilun jälkeen (4/2024): https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010333253.html
Oregon’s Measure 110: What Really Happened (2/2024): https://drugpolicy.org/wp-content/uploads/2024/02/DPA-WhatReallyHappenedM110.pdf
Poliisi myöntää olevansa voimaton Piritorin huumeongelman edessä (9/2024): https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010729835.html
Portugalin huumepolitiikka oli menestys, mutta nyt huumekuolemat ovat kasvussa – tästä se johtuu (10/2023): https://yle.fi/a/74-20056905
Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet 2022 (4/2023): https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146435/Suomalaisten%20huumeiden%20k%c3%a4ytt%c3%b6%20ja%20huumeasenteet%202022.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tällaista on asua keskellä Sörnäisten huumekauppaa: “Kauhulla odotamme seuraavaa kesää” (10/2024): https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010733471.html
”Tämä on paha paikka”, sanoo poika ja käärii sätkän keskellä hullunmyllyä – Helsingin ydinkeskustan puisto ajautui täydelliseen anarkiaan (9/2024): https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010703199.html
Vainajien oikeuskemialliset tutkimukset (9/2024): https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/vainajien-oikeuskemialliset-tutkimukset#Huumemyrkytykset
Valtioneuvoston periaatepäätös huumausainepolitiikasta 2021-2023 hyväksyttiin (12/2021): https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/valtioneuvoston-periaatepaatos-huumausainepolitiikasta-2021-2023-hyvaksyttiin
Valvottu käyttötila huumeita käyttäville (2/2022): https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/9890
Vitkuttelu käyttöhuoneiden kanssa maksaa turhaan ihmishenkiä (6/2023): https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009682502.html
Why Portland failed where Portugal succeeded in decriminalizing drugs (3/2024): https://www.politico.com/news/2024/03/28/oregon-drug-criminalization-portugal-00148872