Arvostelu: Ikuinen säätö

Jussi Perälän tietokirja Ikuinen säätö – Helsingin huumemarkkinat (2013, Like) sukeltaa nimensä mukaisesti helsinkiläisten huumausainekauppiaiden elämään ja alan realiteetteihin.

Ikuinen säätö perustuu Perälän väitöskirjaan “Miksi lehmät pitää tappaa?”: Etnografinen tutkimus 2000-luvun alun huumemarkkinoista Helsingissä. Väitöskirjaansa varten Perälä vietti vuosia aikaa helsinkiläisten huumekauppiaiden ja näiden seurapiirin parissa. 

Kirja perustuu tämän kenttätyön aikana tehtyihin havaintoihin ja haastatteluihin, mutta myös esimerkiksi viranomaisilta saatuun tietoon ja törkeiden huumausainerikosten esitutkintapöytäkirjoihin. Yhdessä nämä rakentavat yleiskuvan siitä, millaista huumekauppa oli 2000-luvun alun Helsingissä.

Lue myös: Arvostelu: Vanha liitto – Kovien huumeiden käyttäjät 1960–1970-lukujen Helsingistä

Tuokiokuvia huumeluukusta ja tarinoita kentältä

Vaikka kirja onkin tietokirja huumekaupasta ja siihen liittyvästä säädöstä, tuo sen syntytapa siihen kiinnostavia henkilöhahmoja. Perälä ripottelee tekstin sekaan kenttämuistiinpanojaan, joihin on kirjoittanut mukaan paitsi itsensä, myös erilaisia huumekauppaa käyviä henkilöitä, joiden parissa tutkimusvuodet vietti. Lukija tutustuukin kirjan sivuilla muun muassa kannabistukkukauppias Ramiin, nyrkkimies Mouniin, Subutex-tukkuri Sampsaan ja amfetamiinitukkurin apumieheen Kiluun. Näiden sanailu ja edesottamukset värittävät kirjan kuvausta huumekaupan toimintamekanismeista ja lainalaisuuksista.

Kirjassa kerrotaan esimerkiksi siitä, millaista elämä on huumeiden kauppapaikassa eli huumeluukussa, miten viranomaisten tarkkailua varotaan ja millaista on elämä vankilassa. Se käy läpi myös huumeiden käyttöä, huumeiden myyntiin liittyviä vuorovaikutussuhteita ja huumekaupan eri tasoja.

Perälä kyseenalaistaa huumekaupan määrittelyn järjestäytyneeksi rikollisuudeksi. Hän kuvailee jatkuvaa säätöä ja puhuu mieluummin orgaanisesta rikollisuudesta, joka syntyy, kun huumemaailmassa toimivat ihmiset yrittävät kehittää tapoja hankkia huumeita ja rahaa.

Lue myös: Huumeriippuvaisten auttaminen on tehokkain tapa vaikuttaa huumemarkkinoihin

Onnistuneita ennustuksia huumetilanteen muuttumisesta

Perälä tekee kirjassaan havainnon, että huumekaupan ydin ja tekemisen tavanomaiset muodot ovat pysyneet suhteellisen samanlaisena koko modernin huumekaupan ilmiön ajan. Säätö pysyy, vaikka yksityiskohdat muuttuvat.

“Päähenkilöt vaihtuvat, mutta säätö on ikuista.”

Perälä teki kirjassaan myös onnistuneita ennustuksia Suomen huumekaupan muutoksista.

“Muuntohuumeiden nettikauppa sekä kokaiinin käyttö saattavat lisääntyä tulevaisuudessa. Aina suurena suomalaisena huumeongelmana ollut lääkkeiden väärinkäyttö mahdollisesti vain lisääntyy”, hän kirjoittaa.

2000-luvun alussa ei silti luonnollisesti osattu ennakoida nykyisenlaista pimeässä verkossa ja suljetuissa pikaviestimissä tapahtuvan huumekaupan muotoa ja mittakaavaa. Oli silti ansiokasta, että Perälä tunnisti huumekaupan taipumuksen muuttua yhteiskunnan mukana, oli kyse sitten medikalisaatiosta tai digitalisaatiosta. Laajalti levinneen väitteenhän mukaan mukaan maailmanhistorian ensimmäinen verkossa tehty ostotapahtuma koski kannabista.

Lue myös: Huumepolitiikan vaihtoehdot: Konkretiaa keskusteluun

Huumeiden laillistaminen ja huumepolitiikan uudistukset

Perälä antaa myös kirjassaan kritiikkiä suomalaisella huume- ja kriminaalipolitiikalle. Vankiloiden ja muiden huumerikoksista annettavien seuraamusten hän näki työntävän ihmisiä yhä syvemmällä rikolliseen elämäntapaan. Hän peräänkuuluttaakin, että vankilasta vapautuville tarjottaisiin voimakkaammin reittejä pois rikollisuudesta. 

Hän myös pohtii mahdollisuuksia huumausainepolitiikan päivittämistä, vaikka tunnistaakin, että ainakin tutkimuksen tekoaikaan suuri yleisö ei antanut kannatusta ehdotuksille huumausaineiden laillistamisesta. Toisaalta hän näki, että aina aiheesta ei ollut kiinnostunut edes kontrollin kohteet itse, joko sen takia, että laiton huumekauppa tarjoaa tulonlähteen, koska asian ei koeta tarpeeksi koskettavan itseä tai silkan järjestelmän uhriksi ajautumisen vuoksi.

“Ongelmakäyttäjät ovat tiukasti järjestelmän rattaissa ja niin tottuneita kontrolliin, etteivät laillistamispuheet jaksa kiinnostaa heitä. Suurinta osaa yhteiskunnassa mukana olevista käyttäjistä, jotka silloin tällöin käyttävät laittomia aineita, ei laillistaminen tai edes kriminalisointi myöskään kiinnosta. He pystyät salaamaan käyttönsä niin hyvin, että kiinni jäämisen riski on erittäin pieni”, Perälä kirjoittaa.

Nykyisten laittomien huumausaineiden tuominen laillisen sääntelyn piiriin on koskenut nykyäänkin julkisessa keskustelussa lähinnä kannabista. Perälä nostaa kirjan pohdintaosuudessa esille ongelmat, joita voi aiheutua päihdepoliittisen muutoksen keskittyessä kannabikseen. Hän ennakoi, että kannabiksen laillistaminen ja muiden aineiden statuksen pitäminen entisellään veisi muiden huumeiden ongelmakäyttäjät entistä syvemmälle ongelmiin. Muutos auttaisi hänen mukaansa lähinnä hyväosaisten käyttäjien joukkoa, joka pääsisi entistä helpommalla.

Perälä kuitenkin näkee, että huumeita koskevan rikosoikeudellisen kontrollin keventäminen voisi auttaa huumeongelmien hallinnassa. Laillistamisen myötä aineiden mystinen hohto katoaisi, eikä niiden käytöllä saisi samanlaista sosiaalista statusta kun nykyään. Samalla käyttöä voitaisiin käsitellä muilla, toimivammilla tavoilla kuin rankaisemisella, esimerkiksi panostamalla käyttävien auttamiseen.

Vaikka Suomi ei kirjan julkaisuhetkellä ollut Perälän näkemyksen mukaan vielä myötämielinen huumepolitiikan uudistamiselle, hän näki, että mahdollisuuksia tunnustaa muutoksen tarve on ehkä horisontissa.

“Jos tulevaisuudessa niin sanottuja tavallisia kansalaisia seurataan ja rangaistaan näiden ilmiöiden lisääntymisen myötä ja kontrolli aiheuttaa haittaa yhä suuremmalle joukolle, yhteiskunta voi joutua miettimään, ovatko käyttäjän sakotus, rekisteriin merkintä ja rankaiseminen oikea ratkaisu”, hän kirjoitti.

“Elämme historiallisesti poikkeuksellisessa erikoisvaiheessa ja rankaisemme huumeiden käytöstä. Maailma ja lait kuitenkin muuttuvat ja tätä vaihetta voidaan joskus tulevaisuudessa ihmetellä.”

Lue myös: Huumeita käyttävien rankaisu lisää huumeiden haittoja

Kuva: Unsplash