Julkaistu 3.4.2025
Kirjoittaja: Aleksi Hupli, YTT, hallituksen jäsen, Humaania päihdepolitiikkaa ry
Commission on Narcotic Drugs (CND) eli huumausainekomissio on Yhdistyneiden kansakuntien (YK) toimielin. Huumausainekomissio kokoontui 68. kerran Wienissä järjestettävään 53 vaihtuvan jäsenvaltion kokoukseen 10.-14.3.2025. Kokouksen järjestelyistä vastasi Wienissä sijaitseva United Nations Office of Drugs & Crime (UNODC) ja siihen osallistui noin 2000 henkilöä ympäri maailmaa, osa virallisia maadelegaatteja, osa kansalaisyhteiskunnan edustajia ja osa YK:n henkilökuntaa. Viikon aikana järjestettiin yli 175 keskustelutapahtumaa, väiteltiin ja äänestettiin kuudesta eri maiden esittämistä päätöslauselmasta, ja asetettiin neljä opioidia (kaikki nitaseeneja), yksi puolisynteettinen kannabinoidi (HHC) ja yksi lihasrelaksantti (karisoprodoli) kansainvälisten huumausainesopimusten alaiseksi.
Kuva: Wienissä sijaitsevan United Nations Office of Drugs & Crime (UNODC) päämaja.
Komission kokouksen aikana jäsenvaltiot päätyivät myös kuuteen eri päätöslauselmaan:
- Lasten ja nuorten suojelemiseksi komissio rohkaisi tieteellisten, näyttöön perustuvien huumeiden ehkäisyohjelmien täytäntöönpanoon korostaen varhaisten toimenpiteiden ja eri alojen välisen yhteistyön tarvetta, jotta voidaan rakentaa sietokykyä ei-lääketieteellistä huumeiden käyttöä vastaan.
- Toisessa päätöslauselmassa tunnustettiin stimulanttien käyttöhäiriöiden kasvava vaikutus. Stimulanttien käyttöhäiriöiden hoitoa tulisi edistä tehokkaiden, näyttöön perustuvien hoitovaihtoehtojen tutkimuksen myötä ja jäsenvaltioita kehotettiin investoimaan innovatiivisiin farmakologisiin ja psykososiaalisiin toimenpiteisiin stimulanttien käyttöön liittyvän hoidon parantamiseksi.
- Vaihtoehtoisen kehityksen tärkeys vahvistettiin päätöslauselmassa, jonka tavoitteena oli nykyaikaistaa strategioita, jotka auttavat yhteisöjä siirtymään pois laittomasta kasvinviljelystä ja varmistamaan pitkän aikavälin taloudelliset mahdollisuudet ja samalla käsittelemään laajempia kysymyksiä, kuten köyhyyttä ja ympäristön kestävyyttä.
- Vastauksena synteettisten huumeiden kasvavaan uhkaan komissio hyväksyi päätöslauselman lainvalvontaviranomaisten ja ensiaputoimien suojelemiseksi, jotka purkavat laittomia synteettisiä huumelaboratorioita ja puoltavat vahvempia turvallisuusprotokollia, tehostettua koulutusta ja kansainvälistä yhteistyötä riskien vähentämiseksi.
- Vahvistaakseen kansainvälisten huumevalvontasopimusten ja poliittisten sitoumusten täytäntöönpanoa komissio päätti perustaa asiantuntijapaneelin, jonka tehtävänä on laatia suositussarja maailmanlaajuisen huumevalvontajärjestelmän vahvistamiseksi.
- Lisäksi komissio tunnusti laittomien huumeisiin liittyvien toimien aiheuttamat ympäristövahingot ja antoi toisen päätöslauselman, jossa jäsenvaltioita kehotettiin sisällyttämään ympäristönsuojelu huumepolitiikkaan ja puuttumaan laittomien huumeisiin liittyvien toimien kielteisiin ympäristövaikutuksiin. (UNODC 2025).
Kuva: CND:n jäsenvaltiot esittivät puheenvuoroja kokouksen aikana täysistunnossa
Alla on suomennettu analyysi varsinkin päätöslauselmaan 5 liittyen uuden asiantuntijapaneelin perustamiseen, jota ehdotti Kolumbia, ja jota lopullisessa äänestyksessä kokouksen viimeisenä päivänä kannatti 30 komission 51 jäsenvaltiosta.
Alkuperäisen analyysin on kirjoittanut International Drug Policy Consortiumin (IDPC) toimitusjohtaja Ann Fordham ja vanhempi politiikan asiantuntija Adrià Cots Fernández. Humaania päihdepolitiikkaa ry on IDPC:n jäsen. Myös brittiläinen Transform Drug Policy Foundation julkaisi oman analyysinsä YK:n kokouksesta, jonka voi lukea englanniksi täältä.
Kuva: IDPC:n laatima kuva maiden päätöslauselma äänestyksistä 68. CND kokouksessa. Yhdysvallat äänesti jokaista päätöslauselmaa vastaan, mutta kuului selvään vähemmistöön.
Jäsenvaltiot aloittavat YK:n huumevalvontakoneiston uudelleentarkastelun uuden poliittisen liittouman kanssa
YK:n huumausainetoimikunnan (Commission on Narcotic Drugs, CND) 68. istunto päättyi perjantaina 14. maaliskuuta 2025 maailmanlaajuisen myllerryksen ja monenvälisten repeämien taustoittamana merkittävään käännekohtaan maailmanlaajuisen huumepolitiikan historiassa. Yhdistyneiden kansakuntien tärkein huumepolitiikkaa tekevä elin päätti perustaa riippumattomista asiantuntijoista koostuvan paneelin pohtimaan uudelleen maailmanlaajuista huumevalvontajärjestelmää. Paneelin puolesta äänesti 30 jäsenvaltiota, 18 äänesti tyhjää ja 3 maata äänesti vastaan (Argentiina, Venäjä ja Yhdysvallat).
Toimikunnan istunto tarjosi myös välähdyksen erilaisesta moninapaisesta järjestyksestä, jota johtaa globaalin etelän ja globaalin pohjoisen maiden välille syntymässä oleva uusi liittouma, joka puolustaa yhdessä yhteisen ja jaetun vastuun periaatetta sotaisaa ja tinkimätöntä Yhdysvaltoja vastaan. Kolumbian johtamalla orastavalla liittoutumalla on potentiaalia löytää alueiden välinen visio uudesta lähestymistavasta epäonnistuneeseen huumevalvontajärjestelmään, joka aiheuttaa maailmanlaajuista tuhoa terveydelle ja ihmisoikeuksille.
Tämän vuotisen huumausainetoimikunnan istunnon todellisten seurausten sulattelu vaatii enemmän aikaa sen perusteelliseen pohdintaan. Alla olevat näkökulmat tarjoavat alustavaa ajattelemisen aihetta Kolumbian menestyksekkääseen päätöslauselmaan liittyen.
- Yhdysvallat ei ole kaikkivoipa. Viikon alussa Yhdysvaltain valtuuskunta ravisteli CND:tä henkeäsalpaavan ylimielisellä avauspuheenvuorolla , joka rikkoi niin sanotun ”Wienin hengen” peruslähtökohdan, jossa muita jäsenvaltioita ei nimetä ja syytellä. Avauspuheenvuorossaan Yhdysvallat kuitenkin syytti suoraan Kanadaa, Kiinaa ja Meksikoa Yhdysvaltojen sisäisestä opioidikriisistä, joka on aiheuttanut satoja tuhansia yliannostuskuolemia. Tätä seurasivat joustamattomat kannat ja yleinen haluttomuus neuvotella koko viikon ajan. Perjantaihin mennessä ylimielisyys oli muuttunut eristäytyneisyydeksi. Istunnon päätteeksi Yhdysvallat hävisi kaikki merkittävät poliittiset äänet, ja mukana olivat vain uudet kumppanuusmaat Argentiina ja Venäjä.
- Äänestyshenki on päässyt ulos pullosta. Vuonna 2024 historiallinen äänestys termistä “haittojen vähentäminen” rikkoi pitkäaikaisen konsensuksen löytämisen ainoana mahdollisena päätöksentekoprosessina maailmanlaajuisessa huumepolitiikassa. Tänä vuonna toimikunnan istunnon aikana äänestettiin peräti 10 kertaa, mukaan lukien kaikista kuudesta päätöslauselmasta.
Uusi todellisuus – jota monet jäsenvaltiot ovat vastustaneet kauan – että toimikunta voi itse asiassa toimia äänestämällä, alkaa kerätä momentumia, ja kun otetaan huomioon geopolitiikan kireä tila, tämä tuskin muuttuu lähiaikoina. Äänestäminen vapauttaa toimikunnan turhista neuvotteluista, jotka johtavat pettymyksiin ja merkityksettömiin teksteihin konsensuksen nimissä. Äänestäminen voi myös merkitä sitä, että voidaan hyväksyä edistyksellisempiä päätöslauselmia, koska yhden jäsenvaltion tai pienen valtioryhmän on vaikeampi pitää kieltä panttivankina. Toimikunnan neuvottelutaktiikkaa on mukautettava tähän uuteen ilmapiiriin, ja Kolumbia osoitti viime viikolla erinomaista diplomaattista lahjakkuutta tätä tarkoitusta varten.
- Wienistä tulee todennäköisesti vielä politisoituneempi YK:n päätöspaikka, mutta taantumuksellisella päihdepolitiikalla on vain vähän kannattajia. Pitkään kunnioitettu “Wienin henki” ja kieltolakia kannattava konsensus CND:ssä ovat peittäneet hyvin todellisia kitkoja reformihenkisten ja nykyistä kieltopolitiikka kannattavien lähestymistavoissa liittyen huumepolitiikkaan – ja maailman asioihin yleensä. Näin ei enää ole. Yhdysvallat päätti asettaa Trumpin hallinnon taantumukselliset kulttuurisodat jokaisen intervention eturintamaan. Tämä oli erityisen merkittävää sukupuolen (gender) käsitteen vastustamisessa ja pyrkimyksessä pyyhkiä kestävän kehityksen tavoitteet (sustainable development goals, SDG) pois CND:n pysyvältä asialistalta. Ratkaisevaa on, että muut valtiot eivät antaneet periksi vain säilyttääkseen Wienin konsensuksen, vaan nousivat puolustamaan näitä arvoja, vaikka se merkitsisi äänestysriskiä päätöslauselmiin liittyen.
- Tämä äänestys on vasta alkua. Kolumbian alunperin esittämässä merkittävässä päätöslauselmassa, jossa todettiin, että CND:llä on nyt mandaatti “harkita, mitä muutoksia voidaan tarvita nykyiseen huumausaineiden kansainvälisen valvonnan koneistoon”.
Päätöslauselmassa todetaan:
“19 riippumattomasta asiantuntijasta koostuva monialainen paneeli, joka toimii henkilökohtaisesti ja jonka tehtävänä on laatia selkeät, täsmälliset ja toteuttamiskelpoiset suositukset, joilla pyritään tehostamaan kolmen huumausaineyleissopimuksen täytäntöönpanoa sekä kaikkien asiaankuuluvien kansainvälisten välineiden velvoitteita ja kaikkien kansainvälisen huumausainepolitiikan sitoumusten täyttämistä”.
Päätöslauselman mukaan CND nimittää kymmenen paneelin jäsentä, YK:n pääsihteeri viisi ja kansainvälinen huumausainevalvontalautakunta (International Narcotics Control Board, INCB) kolme ja Maailman terveysjärjestö (WHO) yhden. Jäsenten on heijastettava erilaisia asiantuntemuksia, maantieteellisiä alueita ja päihdepoliittisia lähestymistapoja.
Paneelilla on kaksi vuotta aikaa valmistella suosituksensa, joita hyödynnetään seuraavassa kansainvälisen huumausainepoliittisen sitoumuksen korkean tason arvioinnissa vuonna 2029.
Tämä paneeli tarjoaa poikkeuksellisen tilaisuuden ehdottaa vakavasti otettavia muutoksia globaaliin huumepoliittiseen järjestelmään, jotta ne todella palvelisivat yleissopimusten perimmäistä tavoitetta – ihmiskunnan terveyden ja hyvinvoinnin suojelua.
Uudelleentarkastelussa olisi otettava huomioon asiantuntemus, joka yleensä jätetään YK:n instituuttien ekosysteemissä Wienissä harjoitetun huumausainepolitiikan ulkopuolelle. Toisin sanoen siinä otetaan huomioon YK:n eri asiantuntijoiden ja virastojen pitkäaikainen panos terveyden ja ihmisoikeuksien alalla. Toimeksianto, joka sisältää “kaikki asiaankuuluvat kansainväliset välineet”, on selkeä viittaus kansainväliseen ihmisoikeuslainsäädäntöön, jolla on oltava keskeinen rooli tässä arvioinnissa.
Mutta älkää erehtykö – poliittinen vastustus tulee olemaan kiivasta tulevan prosessin kaikissa vaiheissa. YK:n rahoitusikriisiä voidaan käyttää – saman maan toimesta, joka sen aiheutti – viivyttämään uudelleentarkastelua. Yksi monista myönnytyksistä, joita tehtiin ehdotuksen tuen saamiseksi, oli tehdä UNODC:stä paneelin sihteeristö – mikä voisi vaarantaa sen tehokkuuden ja objektiivisuuden.
Heti päätöslauselman hyväksymisen jälkeen Kolumbian suurlähettiläs Laura Gil teki selväksi, että tässä prosessissa pyritään ottamaan huomioon kaikkien jäsenvaltioiden tarpeet ja huolenaiheet, vaikka niiden lähestymistapa maailman huumetilanteeseen poikkeaakin Kolumbian lähestymistavasta. Hän kuitenkin muistutti delegaatteja poikkeuksellisen korkeasta hinnasta, jonka hänen maansa on maksanut huumekaupan torjumisesta, ja siitä, että kiireellinen muutos on välttämätön:
“… jokainen kolumbialainen ymmärtää ja kokee, että maailmanlaajuinen huumeongelma heittää varjon meidän kaikkien ylle, ja tämä paneeli on valmistelukuntien suojeluksessa kutsu miettiä uudelleen, tarkastella uudelleen yhteisen ja jaetun vastuun periaatetta tänään, nyt. Ja maani on uhrannut enemmän ihmishenkiä kuin mikään muu huumesodassa, joka meille määrättiin… Parhaat miehemme ja naisemme sekä leijonanosa kansallisesta talousarviostamme on käytetty laittoman kaupan torjuntaan. Tarvitsemme uusia ja tehokkaampia keinoja maailmanlaajuisen järjestelmän toteuttamiseksi. Saman jatkaminen ei johda mihinkään hedelmälliseen.”
Väsymättömillä, osallistavilla ja huomaavaisilla diplomaattisilla ponnisteluillaan suurlähettiläs Gil saavutti tälle päätöslauselmalle uskomattoman alueiden välisen tuen, ja jäsenvaltiot, joita ei perinteisesti pidettäisi “samanmielisinä”, äänestivät sen puolesta, mukaan lukien Etelä-Korea, Japani ja Zimbabwe. Norsunluurannikon suurlähettiläät (joka myös äänesti päätöslauselman puolesta) kannustivat hänen puheenvuoroaan, mikä osoitti selvästi, että aidosti monenvälisessä hengessä työskentely on mahdollista. Tämä heijastui myös Euroopan unionin ja muiden samanmielisten maiden koordinoinnissa globaalissa pohjoisessa, vaikka se merkitsi koordinointia niiden lähintä historiallista liittolaista vastaan – eli Yhdysvaltoja.
Kansalaisyhteiskunnalla ja asianomaisilla yhteisöillä, mukaan lukien huumeita käyttävät ihmiset, alkuperäiskansat ja laittomiksi katsottujen viljelykasvien viljelijät, on oltava näkyvässä roolissa YK:n huumausainevalvonnan tarkistusprosessissa.
IDPC on sanonut jo vuosia, että konsensuksen halvaannuttama CND on vaarassa menettää merkityksensä maailmanlaajuisessa huumepolitiikassa. Konsensus suli jo vuonna 2024 ja on nyt revitty kattavasti hajalle. Ehdotettu asiantuntijapaneeli tuo historiallisen mahdollisuuden muutokseen. Tätä tilaisuutta ei saa hukata.
Ann Fordham, Executive Director – toiminnanjohtaja &
Adrià Cots Fernández, Senior Advocacy and Research Associate – vanhempi tutkija
International Drug Policy Consortium (IDPC)