Huumeiden elinkaari tuotannosta käyttöön tuottaa monenlaisia ekologisia ja yhteiskunnallisia haittoja. Nykyisten laittomien päihteiden tuominen laillisen sääntelyn piiriin voisi auttaa niiden vähentämisessä, arvioi Miina Kajos.
Neurobiologi ja sosionomi Miina Kajos on bio- ja sote-alojen sekä kestävän kehityksen asiantuntija, joka on toiminut eri aloilla päihdeteemojen parissa yli 20 vuotta. Hän puhui huumeteollisuuden vastuullisuusongelmista Maailma kylässä 2024 järjestetyssä Kestäviä huumeita? Rohkeutta ratkoa huumetalouden ongelmia -ohjelmassa.
Ympäristövaikutukset lähtevät viljelystä
Monien huumausaineiden ekologiset vaikutukset alkavat viljelystä. Sellaisten kasvien kuin kokaiinin raaka-aine kokan ja heroiinin valmistuksessa käytettävän oopiumunikon viljelyala on poissa ruokakasvien kasvattamiselta. Kasteluveden kaltaiset resurssit, jotka voivat olla paikoin hyvin niukat, menevät huumekasvien viljelyyn. Tässä suhteessa nämä kasvit eivät eroa sellaisista ei-ruokakasveista kuin kahvi tai tupakka. Vastaavasti sisäviljeltynä kannabista saatetaan viljellä hyvinkin paljon energiaa vaativin, epäekologisin menetelmin.
Huomattava ero liittyy kuitenkin laittomiin markkinoihin, ja niiden torjuntaan.
“Ehkä vielä kaikkein karuinta on se, mitä tehdään huumesodan nimissä. Saatetaan ihan jostain lentoajoneuvoista käsin myrkyttää kokonaisia ekosysteemejä, kokonaisia elinympäristöjä niin ihmisiltä eläimiltä kun kasveiltakin. Se on ehkä se kaikkein pimein ympäristövaikutus tässä viljelykuviossa”, Kajos pohtii.
Lue lisää kokaiinin tuotannosta: Arvostelu: Kilo – Kokaiinin tappava tie Kolumbian viidakosta maailmalle
Huumekasvien viljelyn lisäksi niiden torjunta aiheuttaa haittaa luonnolle ja ympäristölle.
Huumekilon tuotannosta monikymmenkertaisesti kemiallista jätettä
Lähes kaikkien huumausaineiden tuotantoon liittyy myös jalostusta. Kokaiinin kohdalla se tarkoittaa happojen ja polttoaineen avulla kokalehtien muuttamista kokatahnaksi ja myöhemmin jalostusta kokaiiniksi laboratoriossa. Selvää on, että esimerkiksi viidakkoon kätketyssä pajassa ei näitä valmistuksessa käytettäviä aineita kierrätetä asianmukaisesti, vaan ne saatetaan kaataa suoraan luontoon.
Tilanne on hyvin samankaltainen synteettisesti valmistettujen huumeiden osalta, joiden tuotantoa on paljon Euroopassa, erityisesti Benelux-maissa ja Itä-Euroopassa. On arvioitu, että yhden huumekilon tuottamisessa syntyy monikymmenkertainen määrä kemiallista jätettä. Koska näiden aineiden kierrätys on paitsi kallista ja se voi johtaa rikollisryhmän tuotannon paljastumiseen, on näiden kemiallisten jätteiden hävittämisestä ja kätkemisestä tullut oma rikollisuudenlajinsa.
“Siitä on todella järkyttäviä juttuja ihan täältä meidän EU-alueeltakin, että miten on jopa ihan luonnonsuojelualueelle Keski-Euroopassa heitetty hirveitä määriä todella myrkyllistä jätettä”, Kajos kertoo.
Huumelaboratorioita ja niiden jälkeensä jättämää kemiallista jätettä Keski-Euroopassa.
Laboratoriot väistävät kieltoja kemiallisin kiertotein
Lapsi- ja moderni orjatyö eivät ole ennenkuulumattomia huumetuotannossa, koska valmiiksi piiloitellussa toiminnassa ei tarvitse huolehtia työolojen tarkastuksista. Laittomat laboratoriot ovat ympäristön lisäksi vaaraksi myös ihmisille. Työturvallisuus ei aina ole lain vaatimalla tasolla ja laitteisto voi olla asennettu jopa hengenvaarallisesti. Vammautumisen ja hengenvaarassa ovat paitsi laboratorioiden työntekijät, myös paikalle osuvat sivulliset ja virkavalta.
Kajos kertoo, että omat ongelmansa tuottavat viranomaisten yritykset rajoittaa huumeiden tuotantoa kieltämällä erilaisia huumeiden valmistuksessa käytettyjä lähtöaineita. Käytännössä kiellot johtavat siihen, että huumeita valmistavat etsivät kemialliset kiertotiet aineiden tuottamiseksi.
“Olisi hyvä hahmottaa, että heti jos kielletään joku lähtöaine, niin tyypillisesti se jalostus muuttuu paljon moniportaisemmaksi, jolloin sitten syntyy enemmän jätettä. Aina kun teollisuudessa jalostetaan ja tehdään jotain, niin sieltä tulee jätettä ja mitä moniportaisempi se synteesi on, niin sitä enemmän jätettä syntyy”, Kajos kertoo.
Rannikkovartioston huumeratsioista. Vasemmalla huumeiden salakuljetukseen käytetty puolisukellusvene.
Salakuljetus saastuttaa ympäristöä ja yhteiskunnan rakenteita
Koska huumeiden tuotanto on laitonta, liittyy myös toiminnan piilottamiseen sinänsä ympäristölle ja yhteiskunnalle haitallisia käytäntöjä. Huumeiden viljelyä ja tuotantoa harjoitetaan syrjäisissä, vaikeasti löydettävissä paikoissa. Pahimmillaan se voi tarkoittaa esimerkiksi viljelmien ja kuljettamiseen käytettävien lentokenttien rakentamista herkkien ekosysteemien alueelle. Tämä osaltaan kiihdyttää metsäkatoa ja sitä kautta ilmastonmuutosta.
Huumeiden kuljetus tuotantomaista markkinoille on laillisia myyntiartikkeleita kuormittavampaa ympäristölle, koska toimitus yritetään tehdä viranomaisia vältellen. Esimerkiksi erilaisten piensukellusveneiden tai nopeiden pikaveneiden käyttö vaatii enemmän polttoainetta kuin perinteinen kuljetus.
Vielä haitallisempaa yhteiskunnalle voi kuitenkin olla salakuljetukseen kytkeytyvä korruptio. Huumekauppa on äärimmäisen tuottoisaa liiketoimintaa, koska huumeilla on suuri kysyntä ja laittomuuden sekä kiinnijäämisriskin vuoksi niillä on kovat katteet. Näistä voitoista on varaa voidella sopivia rajaviranomaisia ja yritysten työntekijöitä pitämään huolta siitä, että erät liikkuvat määränpäähänsä ilman tarkastuksia tai muita epätoivottuja väliintuloja. Yhä syvemmälle yhteiskuntaan yltävä korruptio heikentää sen toimintaa ja luo epäluottamusta koko järjestelmää ja sen laillisuutta kohtaan. Pahimmillaan huumerikkaudet luovat valtion sisälle oman varjovaltionsa.
Lue lisää: Entinen peitepoliisi: Huumeiden kieltolaki luo korruptiota ja kovenevaa väkivaltaa
Politiikan kurjistamat palvelut näkyvät ympäristössä
Kajos muistuttaa, että laittomilta markkinoilla päihteiden ostajat eivät voi tietää varmuudella mitä he käyttävät tai millä aineita on jatkettu toimitusketjun varrella.
“Se on aika julmetun iso ongelma ja oikeastaan juuri tämä meidän rangaistuksiin nojaava politiikkamme osaltaan myös estää meitä kehittämästä sen tyyppisiä päihdepalveluita, joissa ihmiset uskaltaisivat puhua käytöstään ja saattaa ne käytössä olevat aineet tunnistettaviksi”, hän kertoo.
“Ihmiset jotka syystä tai toisesta käyttävät laittomia päihteitä eivät käytännössä voi varmuudella tietää, mitä käyttävät, eivätkä uskalla hakea siihen apua, eivätkä välttämättä sitä saa.”
Rangaistavuuden lisäksi ongelman taustalla on lisäksi laittomien päihteiden käyttöön liittyvä stigma.
Päihdepolitiikan vaikutukset heijastuvat myös huumeiden käyttöön liittyviin ympäristöongelmiin. Kajos antaa tästä esimerkiksi pistovälineiden päätymisen julkisille paikoille.
“Aika usein saadaan lukea, että on pistosjätteitä jossain lasten ulottuvilla. Niin ei tarvitsisi olla, jos meillä olisi vähän asianmukaisemmin hoidettu palvelut, joissa huolehdittaisiin tästä”, hän sanoo.
Lue lisää: Mitä kannattaa tehdä jos löytää huumeruiskun? Miten huumeruisku hävitetään?
Kajos muistuttaa, että palveluiden puute johtaa pahimmillaan siihen, että huumeiden käyttö johtaa kuolemaan. Nuorten huumekuolemista on Suomessa uutisoitu laajalti.
“Osasyynä siihen on juuri se, että me emme täällä ole kyenneet tuottamaan sen tyyppisiä palveluita, joita nuoret tarvitsisivat. Ja minusta se on meidän koko yhteiskunnan häpeä.”
Lue lisää: Tutkijat: Suomen huumekuolemia vähätellään, vaikka niitä voisi ehkäistä
Ruiskuroskiksin pyritään pitämään pistovälineet poissa ympäristöstä. Oikealla kuvia ilokaasupatruunoista ja -tonkista.
Huumejäämiä festivaaliluonnossa
Toisena esimerkkinä Kajos antaa ilokaasun, joka on hiilidioksidia noin 300 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu. Kajos kiinnittää erityistä huomiota kuitenkin ilokaasun käyttöön liittyviin kierrätysongelmiin. Ilokaasupatruunat ja tonkat tulisi kierrättää vaarallisena jätteenä, mutta siitä huolimatta osa käyttäjistä jättää niitä ympäristöön. Suomessakin on uutisoitu siitä, että normaaliin sekajätteeseen joutuessaan nämä tonkat voivat aiheuttaa huomattavia tuhoja jätevoimaloissa, jos tonkkaan on jäänyt kaasua, joka räjähtää voimalassa.
Oma ongelmansa on huumeiden verkkokaupassa laajalti käytetyt virtuaalivaluutat, joista esimerkiksi bitcoinin louhintaan liittyvät ympäristöongelmat ovat jo laajemminkin yleisölle tuttuja.
Huumausaineiden käyttöön liittyy ympäristökysymyksiä myös silloin, kun päihdejäämät poistuvat kehosta esimerkiksi virtsan mukana.
Kajos viittaa Britanniassa järjestettävään Glastonbury Festivaliin, jossa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että sen lähialueen vesieliöt ja maaperä olivat saaneet annoksensa festareilla käytetyistä päihteistä. Kajos peräänkuuluttaakin, että tapahtumissa tulee olla kunnolliset saniteettitilat, koska luontoon leviävät virtsan mukana paitsi päihde- myös lailliset lääkejäämät.
Satoja teloitetaan vuosittain huumeiden takia
Omat ongelmansa aiheuttaa huumeita ja niihin liittyviä ongelmia vastaan käyty niin sanottu huumeiden vastainen sota.
Sellaisissa maissa kuten Kiina, Iran, Kuwait, Saudi-Arabia ja Singapore annetaan kuolemantuomioita ja teloitetaan ihmisiä huumerikosten vuoksi. Amnesty Internationalin raportissa vuoden 2023 kuolemantuomioista kerrottiin, että vuonna 2023 teloitettiin yhteensä ainakin 508 henkilöä huumerikoksista. Tämä on 44 prosenttia kaikista maailmanlaajuisesti tilastoiduista teloituksista.
On hyvä huomioida, että tilastoista puuttuu suuri osa esimerkiksi Kiinan tekemistä teloituksista, eikä siihen lasketa myöskään Filippiinien huumesodan kaltaisia summittaisia tappamisia ilman oikeudenkäyntiä.
Lue lisää: Amnestyn asiantuntija kannustaa Suomea päivittämään huumelakeja: “Emme voi jatkaa tällä tavalla”
Vankiloissa paitsi ollaan yhä useammin huumerikoksista tuomittuna, myös päihdeongelmista kärsivänä. Kajos kertoo, että jopa 90 prosenttia vangeista on elämänsä aikana kärsinyt päihderiippuvuudesta ja heistä suurella osalla on esimerkiksi hoitamattomia tarkkaavaisuuden tai mielenterveyden häiriöitä.
Kajos on sitä mieltä, että kärjistäen huumesotaa voisi pitää luokkasotana.
“Siis mitä muuta se on, jos me ihan globaalilla tasolla syrjäytetään ja sorsitaan ja jotenkin kaltoinkohdellaan kaikkein köyhimpiä maita tällä planeetalla ja sitten sen päälle vielä jokaisessa maassa näistä päihdeongelmista kärsii eniten kaikkein köyhimmät ihmiset. Niin minusta on ihan perusteltua puhua tästä luokkasotana”, hän sanoo.
Kuvakollaasi: Huumeiden vastainen sota on yltynyt paikoin kirjaimelliseksi sodaksi, jossa käytetään aseita ja armeija on merkittävä toimija.
Huumeet miljardibisnes, joka koskettaa kaikkia
Joku saattaisi ajatella, että kun itse ei käytä huumeita, eivät huumeiden tuotannon ongelmat ja haitat kosketa itseä. Kajos kuitenkin muistuttaa, että kyseessä ei ole mikään marginaalikysymys: Pelkästään Suomessa ainakin yli miljoona ihmistä on vähintään kokeillut huumausaineita ja joissain ryhmissä kokeilleita on yli puolet. Todennäköisesti jokaisen lähipiirissä tai tuttavissa on ihmisiä, jotka huumeita käyttävät.
Myös taloudellisella mittarilla kysymys ei ole pieni. Huumetaloutta on pidetty harmaan talouden suurimpana osa-alueena, ja esimerkiksi EU-tasolla huumetalouden mittaluokaksi on arvioitu 31 miljardia euroa. Suomessakin kyseessä on jopa yli 100 miljoonan euron bisnes: Pelkästään yhden pimeän verkon huumekaupan suomalaiseksi liikevaihdoksi laskettiin eräässä tutkimuksessa kaksi miljoonaa euroa. Huumekaupassa on siis kyse suurista rahoista, joilla on voimaa myös muokata yhteiskuntaa.
Kajos kertoo kannattavansa jonkinasteista huumeiden laillista sääntelyä, mutta muistuttaa, että osaan huumetalouden ongelmista laillistaminen ei tuota ratkaisua, kuten laillisten tuotteiden maailmankaupassa tapahtuvissa väärinkäytöksissä nähdään.
“Sehän on pakko tunnistaa se ei ratkaise suinkaan kaikkia ongelmia. Todella paljon jää silti selvittämättä. Jotenkin itse myös ajattelen, että kaikkien parasta ja kestävintä päihdepolitiikkaa on ylipäätään kestävin yhteiskuntapolitiikka, jossa ihmisiä ei niin syrjäytettäisi ja ajettaisi köyhyyteen ja huono-osaistuuteen. Silloin ne päihteetkään eivät ehkä aiheuttaisi niin suuria ongelmia.”
Esimerkiksi Transform Drug Policy Foundation on vuosien saatossa tuottanut lukuisille päihdetyypeille, myös amfetamiinin ja kokaiinin kaltaisille stimulanteille, malleja niiden laillistamisen ja sääntelyn pilotointia varten. Kajoksen mielestä ne ovat ainakin tutkimisen arvoisia.
“Minusta mikä vain tilanne verrattuna tähän nykyiseen olisi parempi. Tämähän on oikeasti kaikkein huonointa, että ihmiset eivät todella tiedä mitä käyttävät, ei ole mitään ikärajoja, ei mitään laadunvalvontaa… Vielä tuon verkkokaupankin myötä minkä tahansa ikäinen ihminen saa ihan mitä tahansa ainetta ympäri vuorokauden minne tahansa. Kyllä sitä kannattaisi minusta miettiä siitä näkökulmasta”, Kajos toteaa.
Lue lisää: Huumeriippuvaisten auttaminen on tehokkain tapa vaikuttaa huumemarkkinoihin
Kuvat: Inez Kaukoranta/Maailma kylässä -festivaali, Policía Nacional de los colombianos, United States Coast Guard, Suomen, Alankomaiden ja Belgian lainvalvontaviranomaiset.